Jag är en privilegierad man
jag behöver inte jobba i fabrikerna
jag behöver inte slita ut mej
i någon gruva nere under marken
Jag kan vandra fritt omkring i solen
och andas vind och dricka regn
jag slipper hosta blod i hettan framför ugnarna
jag slipper skyffla kol med plågad rygg
Så är alltså världen konstruerad
att somliga, som till exempel jag
kan unna mej som privilegierad
att slippa ta i skiten ens med tång
Det där, det sköter någon annan om
att stå i sot och damm och kröka rygg
och känna piskan svida mellan skuldrorna
och aldrig någonsin få vara trygg
Jag är en privilegierad man
jag kan kosta på mej lite medlidande
med alla dom som måste stå vid löpande band
och måste sopa gatorna jag går på
Med dom som står på sina bara knän och borstar mina skor
och dom som rensar mina toaletter
och dom som tar hand om mina stinkande sopor
och lagar mina goda middagsrätter
Jag har råd med klädsamma beklaganden
att världen är så ondskefull och grym
men försummar inte att peka på det faktum
att jag själv har arbetat mej fram
Jag startade med tvenne tomma händer
jag har fått det bra, ja det är sant
men jag har jobbat hårt för det jag uppnått
och det står fritt för varje ärlig man
Det kan väl hända att jag har haft tur
men såna är ju en gång spelets regler
den tidigaste fågeln får den största masken
och var och en har närmast till sej själv
Jag är en privilegierad man
jag slipper stå i bullret och förnedras
jag slipper hunsas framför nån maskin
istället står det någon annan där
I mitt ställe hänger tusen sinom tusen
på sina kors och lider för mina synders skull
och hetsas av ackord på verkstadsgolven
och göms i förtid djupt i mask och mull
Eller pensioneras med förvärkta kroppar
o spärras in på ålderdomshem
taskigt, men så är nu en gång livet
det som förbrukats måste bytas ut
Jag är en privilegierad man
jag slipper förödmjukas och bespottas
på gamla dar så kan jag njuta frukten
av rika skördar som jag aldrig sått
Stillsamt kan jag njuta av mitt otium
och skriva mina tjocka memoarer
jag slipper dra som fyllo genom gränderna
jag läppjar på mitt ädla årgångsvin
Jag tycker synd om alla dessa stackars hjon
som inte haft min höga ambition
dom kan kanske tycka att det varit orättvist
men alla kan ju inte ta sej ton
Nu slutar jag och hoppas på förståelse
för en privilegierad man
min moral må vara högre stående
men jag hyser ej förakt för någon ann
Jag är en privilegierad man
som fått leka med på livets fest
det har gjort mej ödmjuk inför fattigdom och knog
men alla kan ju inte ha det bäst
jag behöver inte jobba i fabrikerna
jag behöver inte slita ut mej
i någon gruva nere under marken
Jag kan vandra fritt omkring i solen
och andas vind och dricka regn
jag slipper hosta blod i hettan framför ugnarna
jag slipper skyffla kol med plågad rygg
Så är alltså världen konstruerad
att somliga, som till exempel jag
kan unna mej som privilegierad
att slippa ta i skiten ens med tång
Det där, det sköter någon annan om
att stå i sot och damm och kröka rygg
och känna piskan svida mellan skuldrorna
och aldrig någonsin få vara trygg
Jag är en privilegierad man
jag kan kosta på mej lite medlidande
med alla dom som måste stå vid löpande band
och måste sopa gatorna jag går på
Med dom som står på sina bara knän och borstar mina skor
och dom som rensar mina toaletter
och dom som tar hand om mina stinkande sopor
och lagar mina goda middagsrätter
Jag har råd med klädsamma beklaganden
att världen är så ondskefull och grym
men försummar inte att peka på det faktum
att jag själv har arbetat mej fram
Jag startade med tvenne tomma händer
jag har fått det bra, ja det är sant
men jag har jobbat hårt för det jag uppnått
och det står fritt för varje ärlig man
Det kan väl hända att jag har haft tur
men såna är ju en gång spelets regler
den tidigaste fågeln får den största masken
och var och en har närmast till sej själv
Jag är en privilegierad man
jag slipper stå i bullret och förnedras
jag slipper hunsas framför nån maskin
istället står det någon annan där
I mitt ställe hänger tusen sinom tusen
på sina kors och lider för mina synders skull
och hetsas av ackord på verkstadsgolven
och göms i förtid djupt i mask och mull
Eller pensioneras med förvärkta kroppar
o spärras in på ålderdomshem
taskigt, men så är nu en gång livet
det som förbrukats måste bytas ut
Jag är en privilegierad man
jag slipper förödmjukas och bespottas
på gamla dar så kan jag njuta frukten
av rika skördar som jag aldrig sått
Stillsamt kan jag njuta av mitt otium
och skriva mina tjocka memoarer
jag slipper dra som fyllo genom gränderna
jag läppjar på mitt ädla årgångsvin
Jag tycker synd om alla dessa stackars hjon
som inte haft min höga ambition
dom kan kanske tycka att det varit orättvist
men alla kan ju inte ta sej ton
Nu slutar jag och hoppas på förståelse
för en privilegierad man
min moral må vara högre stående
men jag hyser ej förakt för någon ann
Jag är en privilegierad man
som fått leka med på livets fest
det har gjort mej ödmjuk inför fattigdom och knog
men alla kan ju inte ha det bäst
Contributed by Bernart Bartleby - 2019/6/2 - 13:29
Language: Italian
Traduzione italiana / Italiensk översättning / Traduction italienne / Italiankielinen käännös:
Riccardo Venturi, 11-06-2019 19:22
Riccardo Venturi, 11-06-2019 19:22
IL PRIVILEGIATO
Io sono un privilegiato
non ho bisogno di lavorare in fabbrica
non ho bisogno di logorarmi
in una miniera giù sottoterra
Posso farmi liberamente un giro al sole
respirare il vento e bere la pioggia
evito di tossire sangue bollendo davanti alle fornaci
evito di spalare carbone con un tremendo mal di schiena
È così che il mondo è fabbricato
in modo che qualcuno, io ad esempio,
possa permettermi, in quanto privilegiato,
di non toccare la merda nemmeno con le pinze
Di questo se ne occupa qualcun altro,
di stare nella fumaglia e nel vapore a schiena curva
e di sentire la frusta bruciargli tra le spalle,
e di non poter essere comunque mai al sicuro
Io sono un privilegiato
posso sforzarmi di avere un po' di compassione
per tutti quelli che devono stare alla catena di montaggio
e devono spazzare le strade su cui cammino
Per tutti quelli che stanno inginocchiati a lustrarmi le scarpe
e quelli che mi puliscono i cessi
e quelli che mi pigliano la mia rumenta puzzolente
e mi preparano roba buona da mangiare a pranzo
Ho abbondanza di rincrescimenti che suonano bene
sul fatto che il mondo sia tanto malvagio e crudele,
ma non trascuro di considerare
che io, dal canto mio, mi sono fatto strada
Ho cominciato con un paio di mani vuote
e mi sono fatto una posizione, beh è vero,
ma ho lavorato duro per ciò che ho raggiunto
e questo vale per ogni uomo onesto
Può darsi benissimo che abbia avuto fortuna,
ma queste sono di certo le regole del gioco
l'uccello che arriva prima si pappa il verme più grosso
e chi arriva dopo si pappa quelli che restano
Sono un privilegiato
evito di avvilirmi circondato dal frastuono
evito di essere trattato male davanti a un macchinario
e, invece, davanti al macchinario ci sta qualcun altroù
Al posto mio stanno appesi a migliaia e migliaia
alla loro croce, e patiscono a causa dei miei peccati,
e si addannano sui pezzi a cottimo in terra lì nell'officina
e vengono dimenticati troppo presto quando sono in pasto ai vermi
Oppure vanno in pensione con corpi doloranti
e vengono rinchiusi in un ospizio di vecchiaia
senza tante storie, ma la vita ora è così
chi è stato sfruttato è soggetto a ricambio
Io sono un privilegiato
evito di essere umiliato e deriso
quando sarò vecchio potrò godermi il frutto
dei ricchi raccolti che non ho mai seminato
Mi posso godere tranquillamente il mio ozio
e scrivere le mie ponderose memorie
evito di barcollare briaco come un tègolo per i vicoli
e sorbisco il mio nobile vino d'annata
Mi dispiace per tutti questi poveracci
che non hanno avuto la mia grande ambizione
magari possono pensare che sia stato ingiusto
ma non tutti possono alzare la voce
Ora concludo e spero nella vostra comprensione
per un privilegiato
la mia morale può essere superiore
ma non nutro disprezzo per gli altri
Io sono un privilegiato
che ha potuto giocare alla festa della vita
e ciò mi ha reso umile di fronte alla povertà e allo sgobbo
però non tutti possono avere il meglio.
Io sono un privilegiato
non ho bisogno di lavorare in fabbrica
non ho bisogno di logorarmi
in una miniera giù sottoterra
Posso farmi liberamente un giro al sole
respirare il vento e bere la pioggia
evito di tossire sangue bollendo davanti alle fornaci
evito di spalare carbone con un tremendo mal di schiena
È così che il mondo è fabbricato
in modo che qualcuno, io ad esempio,
possa permettermi, in quanto privilegiato,
di non toccare la merda nemmeno con le pinze
Di questo se ne occupa qualcun altro,
di stare nella fumaglia e nel vapore a schiena curva
e di sentire la frusta bruciargli tra le spalle,
e di non poter essere comunque mai al sicuro
Io sono un privilegiato
posso sforzarmi di avere un po' di compassione
per tutti quelli che devono stare alla catena di montaggio
e devono spazzare le strade su cui cammino
Per tutti quelli che stanno inginocchiati a lustrarmi le scarpe
e quelli che mi puliscono i cessi
e quelli che mi pigliano la mia rumenta puzzolente
e mi preparano roba buona da mangiare a pranzo
Ho abbondanza di rincrescimenti che suonano bene
sul fatto che il mondo sia tanto malvagio e crudele,
ma non trascuro di considerare
che io, dal canto mio, mi sono fatto strada
Ho cominciato con un paio di mani vuote
e mi sono fatto una posizione, beh è vero,
ma ho lavorato duro per ciò che ho raggiunto
e questo vale per ogni uomo onesto
Può darsi benissimo che abbia avuto fortuna,
ma queste sono di certo le regole del gioco
l'uccello che arriva prima si pappa il verme più grosso
e chi arriva dopo si pappa quelli che restano
Sono un privilegiato
evito di avvilirmi circondato dal frastuono
evito di essere trattato male davanti a un macchinario
e, invece, davanti al macchinario ci sta qualcun altroù
Al posto mio stanno appesi a migliaia e migliaia
alla loro croce, e patiscono a causa dei miei peccati,
e si addannano sui pezzi a cottimo in terra lì nell'officina
e vengono dimenticati troppo presto quando sono in pasto ai vermi
Oppure vanno in pensione con corpi doloranti
e vengono rinchiusi in un ospizio di vecchiaia
senza tante storie, ma la vita ora è così
chi è stato sfruttato è soggetto a ricambio
Io sono un privilegiato
evito di essere umiliato e deriso
quando sarò vecchio potrò godermi il frutto
dei ricchi raccolti che non ho mai seminato
Mi posso godere tranquillamente il mio ozio
e scrivere le mie ponderose memorie
evito di barcollare briaco come un tègolo per i vicoli
e sorbisco il mio nobile vino d'annata
Mi dispiace per tutti questi poveracci
che non hanno avuto la mia grande ambizione
magari possono pensare che sia stato ingiusto
ma non tutti possono alzare la voce
Ora concludo e spero nella vostra comprensione
per un privilegiato
la mia morale può essere superiore
ma non nutro disprezzo per gli altri
Io sono un privilegiato
che ha potuto giocare alla festa della vita
e ciò mi ha reso umile di fronte alla povertà e allo sgobbo
però non tutti possono avere il meglio.
Language: Finnish
Traduzione finlandese / Finnish translation / Traduction finnoise / Finsk översättning / Suomennos: Juha Rämö
ETUOIKEUTETTU MIES
Olen etuoikeutettu mies,
sillä minun ei tarvitse tehdä töitä tehtaissa
eikä raataa itseäni henkihieveriin
jossain kaivoksessa maan alla.
Voin vaeltaa vapaana auringossa
ja hengittää tuulta ja juoda sadetta.
Minun ei ole pakko yskiä verta masuunien kuumuudessa
eikä lapioida hiiltä selkä vääränä.
Niin on siis maailma rakennettu,
että sellaisilla kuin minä
on etuoikeutettuina varaa
olla koskematta paskaan edes pitkällä kepillä.
Se sellainen on muiden työtä,
muut saavat seistä köyryselin noessa ja pölyssä
ja tuntea piiskaniskut hartioissaan
ja elää vailla turvaa päiviensä loppuun.
Minä olen etuoikeutettu mies,
jolla on varaa suoda hiven myötätuntoa
niitä kohtaan, jotka työskentelevät liukuhihnalla
ja lakaisevat katuja, joita kuljen.
Niitä kohtaan, jotka polvistuvat maahan kiillottamaan kenkäni,
ja niitä, jotka kuuraavat käymäläni,
ja niitä, jotka huolehtivat haisevista jätteistäni
ja valmistavat maittavat ateriani.
Minulla on varaa valittaa muodikkaasti
maailman pahuutta ja julmuutta,
mutta en lakkaa korostamasta sitä tosiasiaa,
että olen ollut oman onneni seppä.
Aloitin tyhjin käsin,
ja on totta, että nyt asiani ovat hyvin,
mutta olen tehnyt saavuttamani eteen uutterasti työtä,
ja siihen on jokaisella rehellisellä ihmisellä vapaus.
Voi olla, että minulla on ollut onnea,
mutta pelin henkeenhän kuuluu,
että varhainen lintu madon nappaaa
ja että oma napa on lähempänä kuin toisen napa.
Olen etuoikeutettu mies.
Minun ei tarvitse alentua kärsimään melusta
eikä seisomaan koneen äärellä.
Sen tekee joku muu puolestani.
Minun asemestani tuhannet ja taas tuhannet
riippuvat ristillä ja kärsivät syntieni tähden
ja juoksevat tehdassaleissa urakoiden perässä
ja joutuvat ennen aikojaan mullan alle.
Tai eläkkeelle särkyjen piinaamina
tai suljetuiksi vanhainkoteihin.
Ikävää, mutta sellaista elämä on:
se mikä on kulunut loppuun, on vaihdettava uuteen.
Olen etuoikeutettu mies.
Minua ei nöyryytetä eikä häpäistä
vanhoina päivinäni, ja voin nauttia
niiden rikkaiden satojen hedelmistä, joita en koskaan kylvänyt.
Voin rauhassa nauttia levon hetkistä
ja kirjoittaa muistelmani paksuksi kirjaksi,
olla kulkematta kaduilla juopuneena
ja maistella jaloja vuosikertaviinejäni.
Minun käy sääliksi kaikkia niitä piruparkoja,
joilla ei ole ollut minun kunnianhimoani.
Elämä saattaa heistä tuntua epäoikeudenmukaiselta,
mutta eiväthän kaikki voi saada ääntään kuuluville.
Nyt lopetan ja toivon teiltä ymmärrystä
etuoikeutetulle miehelle.
Moraalini voi olla tavallista korkeampi,
mutta en halveksi ketään toista.
Olen etuoikeutettu mies
ja olen saanut olla mukana elämän leikissä.
Se on tehnyt minut nöyräksi köyhyyttä ja kovaa työtä kohtaan,
mutta eiväthän kaikki voi päästä vihreälle oksalle.
Olen etuoikeutettu mies,
sillä minun ei tarvitse tehdä töitä tehtaissa
eikä raataa itseäni henkihieveriin
jossain kaivoksessa maan alla.
Voin vaeltaa vapaana auringossa
ja hengittää tuulta ja juoda sadetta.
Minun ei ole pakko yskiä verta masuunien kuumuudessa
eikä lapioida hiiltä selkä vääränä.
Niin on siis maailma rakennettu,
että sellaisilla kuin minä
on etuoikeutettuina varaa
olla koskematta paskaan edes pitkällä kepillä.
Se sellainen on muiden työtä,
muut saavat seistä köyryselin noessa ja pölyssä
ja tuntea piiskaniskut hartioissaan
ja elää vailla turvaa päiviensä loppuun.
Minä olen etuoikeutettu mies,
jolla on varaa suoda hiven myötätuntoa
niitä kohtaan, jotka työskentelevät liukuhihnalla
ja lakaisevat katuja, joita kuljen.
Niitä kohtaan, jotka polvistuvat maahan kiillottamaan kenkäni,
ja niitä, jotka kuuraavat käymäläni,
ja niitä, jotka huolehtivat haisevista jätteistäni
ja valmistavat maittavat ateriani.
Minulla on varaa valittaa muodikkaasti
maailman pahuutta ja julmuutta,
mutta en lakkaa korostamasta sitä tosiasiaa,
että olen ollut oman onneni seppä.
Aloitin tyhjin käsin,
ja on totta, että nyt asiani ovat hyvin,
mutta olen tehnyt saavuttamani eteen uutterasti työtä,
ja siihen on jokaisella rehellisellä ihmisellä vapaus.
Voi olla, että minulla on ollut onnea,
mutta pelin henkeenhän kuuluu,
että varhainen lintu madon nappaaa
ja että oma napa on lähempänä kuin toisen napa.
Olen etuoikeutettu mies.
Minun ei tarvitse alentua kärsimään melusta
eikä seisomaan koneen äärellä.
Sen tekee joku muu puolestani.
Minun asemestani tuhannet ja taas tuhannet
riippuvat ristillä ja kärsivät syntieni tähden
ja juoksevat tehdassaleissa urakoiden perässä
ja joutuvat ennen aikojaan mullan alle.
Tai eläkkeelle särkyjen piinaamina
tai suljetuiksi vanhainkoteihin.
Ikävää, mutta sellaista elämä on:
se mikä on kulunut loppuun, on vaihdettava uuteen.
Olen etuoikeutettu mies.
Minua ei nöyryytetä eikä häpäistä
vanhoina päivinäni, ja voin nauttia
niiden rikkaiden satojen hedelmistä, joita en koskaan kylvänyt.
Voin rauhassa nauttia levon hetkistä
ja kirjoittaa muistelmani paksuksi kirjaksi,
olla kulkematta kaduilla juopuneena
ja maistella jaloja vuosikertaviinejäni.
Minun käy sääliksi kaikkia niitä piruparkoja,
joilla ei ole ollut minun kunnianhimoani.
Elämä saattaa heistä tuntua epäoikeudenmukaiselta,
mutta eiväthän kaikki voi saada ääntään kuuluville.
Nyt lopetan ja toivon teiltä ymmärrystä
etuoikeutetulle miehelle.
Moraalini voi olla tavallista korkeampi,
mutta en halveksi ketään toista.
Olen etuoikeutettu mies
ja olen saanut olla mukana elämän leikissä.
Se on tehnyt minut nöyräksi köyhyyttä ja kovaa työtä kohtaan,
mutta eiväthän kaikki voi päästä vihreälle oksalle.
Contributed by Juha Rämö - 2019/6/30 - 16:10
×
![]()
Note for non-Italian users: Sorry, though the interface of this website is translated into English, most commentaries and biographies are in Italian and/or in other languages like French, German, Spanish, Russian etc.
Parole e musica di Kjell Höglund
Nel suo album "Hjärtat sitter till vänster"
Testo trovato su LyricWiki