Brot und Frieden hätt`ich gern,
tät es nicht vergessen.
Wollt`ich hätte zehn Pfund Brot,
mich mal satt zu essen!
s´braucht ja nicht geschmiert zu sein,
Zukost ist noch ferne;
bei des Krieges Schinderei`n
hungert man nicht gerne.
Noch viel schöner wären zwei
Liter Mittagessen,
darum füllt vom dicken Brei
Sätzchen unbemessen.
Daß die Zeit einst üppig war,
läßt sich nicht bestreiten.
Jeder, selbst der Bettler gar,
denkt an Friedenszeiten.
Noch viel schöner war die Post
täglicher Pakete,
aber diesen letzten Trost
sperrt und stiehlt man stete.
Drum Kam´rade, komm geschwind,
laß den Krieg den andern,
laß, eh wir verhungert sind,
friedlich heim uns wandern.
[Liegst du erst im Massengrab
ist es völlig schnuppe
ob du einen Zug geführt
oder eine Gruppe
und ob du ganz alleine fällst
oder oder in der Rotte
ach das ändert alles nichts
an dem Heldentotte .]
tät es nicht vergessen.
Wollt`ich hätte zehn Pfund Brot,
mich mal satt zu essen!
s´braucht ja nicht geschmiert zu sein,
Zukost ist noch ferne;
bei des Krieges Schinderei`n
hungert man nicht gerne.
Noch viel schöner wären zwei
Liter Mittagessen,
darum füllt vom dicken Brei
Sätzchen unbemessen.
Daß die Zeit einst üppig war,
läßt sich nicht bestreiten.
Jeder, selbst der Bettler gar,
denkt an Friedenszeiten.
Noch viel schöner war die Post
täglicher Pakete,
aber diesen letzten Trost
sperrt und stiehlt man stete.
Drum Kam´rade, komm geschwind,
laß den Krieg den andern,
laß, eh wir verhungert sind,
friedlich heim uns wandern.
[Liegst du erst im Massengrab
ist es völlig schnuppe
ob du einen Zug geführt
oder eine Gruppe
und ob du ganz alleine fällst
oder oder in der Rotte
ach das ändert alles nichts
an dem Heldentotte .]
envoyé par Riccardo Venturi - 25/2/2019 - 23:00
Langue: italien
Traduzione italiana / Italienische Übersetzung / Italian translation / Traduction italienne / Italiankielinen käännös:
Riccardo Venturi, 25-2-2019 23:02
Riccardo Venturi, 25-2-2019 23:02
MI PIACEREBBERO PANE E PACE
[IL DISERTORE]
Mi piacerebbero pane e pace,
per non dimenticarmene.
Mi piacerebbero dieci libbre di pane
per mangiare a sazietà!
Non importa se imburrato,
hai voglia, per il companatico!
Con le fatiche che si durano in guerra
non si patisce la fame volentieri.
E sarebbero ancora meglio
Un paio di litri di zuppa per pranzo,
che ci si inzuppi il pezzetto di pane
di sbobba densa a dismisura.
Che prima era tempo d'abbondanza
non lo si può contestare.
Tutti, persino il mendicante,
pensano ai tempi di pace.
Ancor meglio erano i pacchi
che arrivavano ogni giorno per posta,
ma quest'ultima consolazione
è proibita, e si ruba di continuo.
Perciò, camerata, sbrigati
a lasciar la guerra agli altri,
prima che moriamo di fame
torniamocene a casa in pace.
[Se prima finisci in una fossa comune
te ne puoi anche fregare
se hai comandato un plotone
oppure un drappello
e se cadi tutto solo
oppure in mezzo a tutti
ah, non cambia proprio niente
per la morte da eroe.]
[IL DISERTORE]
Mi piacerebbero pane e pace,
per non dimenticarmene.
Mi piacerebbero dieci libbre di pane
per mangiare a sazietà!
Non importa se imburrato,
hai voglia, per il companatico!
Con le fatiche che si durano in guerra
non si patisce la fame volentieri.
E sarebbero ancora meglio
Un paio di litri di zuppa per pranzo,
che ci si inzuppi il pezzetto di pane
di sbobba densa a dismisura.
Che prima era tempo d'abbondanza
non lo si può contestare.
Tutti, persino il mendicante,
pensano ai tempi di pace.
Ancor meglio erano i pacchi
che arrivavano ogni giorno per posta,
ma quest'ultima consolazione
è proibita, e si ruba di continuo.
Perciò, camerata, sbrigati
a lasciar la guerra agli altri,
prima che moriamo di fame
torniamocene a casa in pace.
[Se prima finisci in una fossa comune
te ne puoi anche fregare
se hai comandato un plotone
oppure un drappello
e se cadi tutto solo
oppure in mezzo a tutti
ah, non cambia proprio niente
per la morte da eroe.]
Langue: finnois
Traduzione finlandese / Finnish translation / Traduction finnoise / Finnische Übersetzung / Suomennos: Juha Rämö
MIELENI TEKEE LEIPÄÄ JA RAUHAA
[RINTAMAKARKURI]
Mieleni tekee leipää ja rauhaa,
jotta en niitä unohtaisi.
Kernaasti ottaisin viisi kiloa leipää
syödäkseni kerrankin kyllikseni!
Pelkkää leipää ilman voita,
sillä suuruksen aika on vielä kaukana.
Sodan ankarassa raadannassa
nälkä on huono seuralainen.
Vielä parempi olisi
kaksi litraa ruokaa,
padallinen sakeaa puuroa
suoranainen aarre.
Ennen olivat ajat runsaammat,
sitä ei käy kiistäminen.
Kerjäläistä myöten jokainen
ajattelee rauhan aikaa.
Vielä parempi oli posti,
joka toi päivittäin paketteja,
mutta se viimeinenkin lohtu
on meiltä ainiaaksi viety.
Siksi, toveri, tule joutuin
ja anna toisten käydä sotia.
Ennen kuin nälkäkuolema meidät korjaa,
käykäämme rauhassa kohti kotia.
[Ja kun makaat joukkohaudassa,
on aivan yhdentekevää,
kuljetitko junaa
vai johditko joukkoja
tai kaaduitko yksin
vai muiden rinnalla,
sillä se ei tee
sankarikuolemaa sen kummemmaksi.]
[RINTAMAKARKURI]
Mieleni tekee leipää ja rauhaa,
jotta en niitä unohtaisi.
Kernaasti ottaisin viisi kiloa leipää
syödäkseni kerrankin kyllikseni!
Pelkkää leipää ilman voita,
sillä suuruksen aika on vielä kaukana.
Sodan ankarassa raadannassa
nälkä on huono seuralainen.
Vielä parempi olisi
kaksi litraa ruokaa,
padallinen sakeaa puuroa
suoranainen aarre.
Ennen olivat ajat runsaammat,
sitä ei käy kiistäminen.
Kerjäläistä myöten jokainen
ajattelee rauhan aikaa.
Vielä parempi oli posti,
joka toi päivittäin paketteja,
mutta se viimeinenkin lohtu
on meiltä ainiaaksi viety.
Siksi, toveri, tule joutuin
ja anna toisten käydä sotia.
Ennen kuin nälkäkuolema meidät korjaa,
käykäämme rauhassa kohti kotia.
[Ja kun makaat joukkohaudassa,
on aivan yhdentekevää,
kuljetitko junaa
vai johditko joukkoja
tai kaaduitko yksin
vai muiden rinnalla,
sillä se ei tee
sankarikuolemaa sen kummemmaksi.]
envoyé par Juha Rämö - 26/2/2019 - 13:45
×
![]()
Canzone popolare tedesca
Deutsches Volkslied
German Folksong
Chanson populaire allemande
Saksankielinen kansanlaulu
Musica / Musik / Music / Musique / Sävel:
Gold und Silber lieb ich sehr (1843)
Testo / Worte / Lyrics / Paroles / Sanat: August Schnetzler (1828) [1809-1853]
Musica / Musik / Music / Musique / Sävel: Friedrich Hyeronimus Truhn [1811-1886]
Album / Albumi: Die Grenzgänger, Maikäfer, flieg! (2014)
Il Lied Gold und Silber lieb ich sehr ("Oro e argento mi piacciono un sacco"), musicato nel 1843 da Friedrich Hyeronimus Truhn su un testo scritto nel 1828 dal poeta August Schnetzler, è stato assai popolare in Germania e ha quindi ispirato parecchie parodie, o détournements. La qui presente sembra essere stata, secondo il Volksliederarchiv, ideata e cantata nel 107° (o 109°) Reggimento di Fanteria tedesco, più probabilmente verso la fine della "Grande Guerra"; l'ultima strofa, indicata qui tra [parentesi quadre], è aggiuntiva.
La canzone è un invito bello e buono alla diserzione. La motivazione è del tutto atavica: la fame. Cosa sogna il prode soldato tedesco, al pari di quello italiano, inglese, francese? Mangiare qualcosa. Un bel pezzo di pane intinto in una zuppa densa. Prima della guerra si viveva nell'abbondanza: ora non arrivano più nemmeno i pacchi dalla famiglia, e si è costretti a rubare. Meglio, quindi, "lasciare la guerra agli altri" e disertare. Il brano è inserito nell'album Maikäfer, flieg! dei Grenzgänger (2014). L'album è un'antologia di canti di soldati tedeschi della 1a Guerra Mondiale e ha ricevuto il Preis der deutschen Schallplattenkritik. [RV]