Guter Mond, du gehst so stille
Durch die Abendwolken hin!
Siehst die lange Äppelzille
Und die Venuspriesterin.
Siehst Passanten und die Bummler
Und die bösen Geldscheinschummler.
Bist das alles schon gewohnt,
Guter Mond, guter Mond –!
Segelst langsam ob den Dächern,
Siehst in Fenster und Büros,
Wo die Akten in den Fächern
Flüstern: «Wir sind Nosken los!»
Siehst in Fenster der Kasernen,
Wo sie Schwarz-Rot-Gold entfernen ...
Bist das alles schon gewohnt,
Guter Mond, guter Mond –!
Kugelst dich am Firmamente
Über unsre große Stadt,
Siehst die dicke, schwere Rente,
Die der Ludendorff noch hat.
Siehst auch nächstens, wenn es später,
Manche freien Hochverräter ...
Bist das alles schon gewohnt,
Guter Mond, guter Mond –!
Aber käme plötzlich einer,
Der trotz Lärmen und Gezisch
Schlüge – wie noch leider keiner –
Mit der Faust auf unsern Tisch –
Sagt der: «Militär kann gehen!»
Ei, dann bliebst du sicher stehen!
Denn das bist du nicht gewohnt,
Guter Mond, guter Mond –!
Durch die Abendwolken hin!
Siehst die lange Äppelzille
Und die Venuspriesterin.
Siehst Passanten und die Bummler
Und die bösen Geldscheinschummler.
Bist das alles schon gewohnt,
Guter Mond, guter Mond –!
Segelst langsam ob den Dächern,
Siehst in Fenster und Büros,
Wo die Akten in den Fächern
Flüstern: «Wir sind Nosken los!»
Siehst in Fenster der Kasernen,
Wo sie Schwarz-Rot-Gold entfernen ...
Bist das alles schon gewohnt,
Guter Mond, guter Mond –!
Kugelst dich am Firmamente
Über unsre große Stadt,
Siehst die dicke, schwere Rente,
Die der Ludendorff noch hat.
Siehst auch nächstens, wenn es später,
Manche freien Hochverräter ...
Bist das alles schon gewohnt,
Guter Mond, guter Mond –!
Aber käme plötzlich einer,
Der trotz Lärmen und Gezisch
Schlüge – wie noch leider keiner –
Mit der Faust auf unsern Tisch –
Sagt der: «Militär kann gehen!»
Ei, dann bliebst du sicher stehen!
Denn das bist du nicht gewohnt,
Guter Mond, guter Mond –!
envoyé par Bernart Bartleby - 15/12/2014 - 09:54
Langue: anglais
Traduzione inglese parziale (prima, seconda e quarta strofa) da “Jewish Cabaret in Exile”, spettacolo musicale della New Budapest Orpheum Society.
TO THE GERMAN MOON
Dear moon, you move so quietly through
the evening clouds!
You see the long Äppelzille and the Venus Priestess.
You see the passersby and the strollers,
And the nasty money exchangers . . .
You are accustomed to that, dear moon!
Slowly across the rooftops,
You see into the office windows,
Where the files whisper in the cabinets:
We were taken from Gustav Noske!
You see into the windows of the barracks,
There where Black, Gold, and Red separate . . .
You are accustomed to that, dear moon!
But then one individual arrived suddenly,
Who, despite the noise, threats, and hissing,
Pounds his fist on our green table —
Like no one had before him —
He says: The army can be dismissed!
Oh, and then you’ll stay safe!
For you are not accustomed to that, dear moon!
Dear moon, you move so quietly through
the evening clouds!
You see the long Äppelzille and the Venus Priestess.
You see the passersby and the strollers,
And the nasty money exchangers . . .
You are accustomed to that, dear moon!
Slowly across the rooftops,
You see into the office windows,
Where the files whisper in the cabinets:
We were taken from Gustav Noske!
You see into the windows of the barracks,
There where Black, Gold, and Red separate . . .
You are accustomed to that, dear moon!
But then one individual arrived suddenly,
Who, despite the noise, threats, and hissing,
Pounds his fist on our green table —
Like no one had before him —
He says: The army can be dismissed!
Oh, and then you’ll stay safe!
For you are not accustomed to that, dear moon!
envoyé par Bernart Bartleby - 15/12/2014 - 09:54
Langue: français
Version française – À LA LUNE ALLEMANDE – Marco Valdo M.I. – 2015
Chanson allemande – An den deutschen Mond – Kurt Tucholsky – 1920
Texte de Kurt Tucholsky – sous le pseudonyme de Theobald Tiger – le 18 avril 1920 dans le « Berliner Volkszeitung ».
Musique de Hanns Eisler
Interprète : Ernst Busch in « Ernst Busch Singt Tucholsky Und Brecht – Deutsches Miserere »
La lune observe d’en haut, presque ennuyée, l’Allemagne de Weimar, avec les gens qui se promènent et la fille indifférente, le change illégal au coin des rues, les bureaucrates de Gustav Noske (le dirigeant social-démocrate responsable de la féroce répression de la Révolution spartakiste) qui se pressent dans les bureaux du Gouvernement, les militaires dans les casernes qui attendent du général Ludendorff le signal pour prendre le pouvoir… Tout ceci la lune le connaît bien… Mais voilà que surgit un type – Tucholsky lui-même, je crois – lequel, malgré les insultes, les menaces et les sifflets, frappe un poing sur la table et hurle : « L’armée doit être démantelée, seulement ainsi vous serez finalement en sécurité ! »… Non, cette scène, la lune ne s’y attendait vraiment pas, si elle l’attendait…
Chanson allemande – An den deutschen Mond – Kurt Tucholsky – 1920
1920 Par-dessus la Porte de Brandebourg, La lune observe l’Allemagne de Weimar
Texte de Kurt Tucholsky – sous le pseudonyme de Theobald Tiger – le 18 avril 1920 dans le « Berliner Volkszeitung ».
Musique de Hanns Eisler
Interprète : Ernst Busch in « Ernst Busch Singt Tucholsky Und Brecht – Deutsches Miserere »
La lune observe d’en haut, presque ennuyée, l’Allemagne de Weimar, avec les gens qui se promènent et la fille indifférente, le change illégal au coin des rues, les bureaucrates de Gustav Noske (le dirigeant social-démocrate responsable de la féroce répression de la Révolution spartakiste) qui se pressent dans les bureaux du Gouvernement, les militaires dans les casernes qui attendent du général Ludendorff le signal pour prendre le pouvoir… Tout ceci la lune le connaît bien… Mais voilà que surgit un type – Tucholsky lui-même, je crois – lequel, malgré les insultes, les menaces et les sifflets, frappe un poing sur la table et hurle : « L’armée doit être démantelée, seulement ainsi vous serez finalement en sécurité ! »… Non, cette scène, la lune ne s’y attendait vraiment pas, si elle l’attendait…
À LA LUNE ALLEMANDE
Brave lune, tu vas si calme
Parmi les nuages du soir !
Regarde le long Äppelzille
Et les prêtresses de Vénus.
Regarde les passants, les traînards
Et arnaquer les changeurs malhonnêtes.
À tout cela, tu es déjà habituée,
Brave lune, brave lune – !
Glisse lentement au-dessus des toits,
Regarde dans les fenêtres et les bureaux,
Où les dossiers sur les étagères
Murmurent : « Nous sommes débarrassés de Noske ! »
Regarde par les fenêtres des casernes,
Où ils enlèvent le jaune-noir-rouge…
À tout cela, tu es déjà habituée,
Brave lune, brave lune – !
Roule vers le firmament
Au-dessus de notre grande ville,
Regarde la grosse et consistante pension
Que Ludendorff a encore.
Regarde aussi bientôt, avant qu’il ne soit trop tard,
Quelques traîtres libres…
À tout cela, tu es déjà habituée,
Brave lune, brave lune – !
Mais quelqu’un surgit tout à coup
Qui malgré le tapage et les sifflets
Frappe – comme personne avant lui –
Avec le poing sur notre table –
Qui dit : « Les militaires doivent s’en aller ! »
Eh bien, alors tu pourras rester en sécurité !
Mais à cela tu n’es pas habituée,
Brave lune, brave lune – !
Brave lune, tu vas si calme
Parmi les nuages du soir !
Regarde le long Äppelzille
Et les prêtresses de Vénus.
Regarde les passants, les traînards
Et arnaquer les changeurs malhonnêtes.
À tout cela, tu es déjà habituée,
Brave lune, brave lune – !
Glisse lentement au-dessus des toits,
Regarde dans les fenêtres et les bureaux,
Où les dossiers sur les étagères
Murmurent : « Nous sommes débarrassés de Noske ! »
Regarde par les fenêtres des casernes,
Où ils enlèvent le jaune-noir-rouge…
À tout cela, tu es déjà habituée,
Brave lune, brave lune – !
Roule vers le firmament
Au-dessus de notre grande ville,
Regarde la grosse et consistante pension
Que Ludendorff a encore.
Regarde aussi bientôt, avant qu’il ne soit trop tard,
Quelques traîtres libres…
À tout cela, tu es déjà habituée,
Brave lune, brave lune – !
Mais quelqu’un surgit tout à coup
Qui malgré le tapage et les sifflets
Frappe – comme personne avant lui –
Avec le poing sur notre table –
Qui dit : « Les militaires doivent s’en aller ! »
Eh bien, alors tu pourras rester en sécurité !
Mais à cela tu n’es pas habituée,
Brave lune, brave lune – !
envoyé par Marco Valdo M.I. - 27/11/2015 - 20:25
Langue: finnois
Traduzione / Translation / Traduction / Suomennos: Juha Rämö
SAKSALAISELLE KUULLE
Vaiti vaeltaa taivaallaan
kuu halki illan pilvien.
Se näkee proomut lasteissaan
ja papittaret Venuksen,
nuo kadunvierten kulkijat
ja liukkaat rahanvaihtajat.
Tään kaiken on jo kokenut
kuu, taivaan teitä matkannut.
Kattoin yllä kulkiessaan
katsoo sisään toimistoihin,
miss' paperit laatikoissaan
kuiskii: »Pois pantu Noskekin.« 1
Näkee miesten kasarmeissaan
taas liehuttavan lippujaan. 2
Tään kaiken on jo kokenut
kuu, taivaan teitä matkannut.
Kun taivaankantta matkaa teet,
kuu, yllä kaupunkimme tään,
näät lihavat sä eläkkeet
nuo Ludendorffin tileillään 3
ja ennemmin tai myöhemmin
myös vapaana maanpetturin.
Tään kaiken oot jo kokenut,
kuu, taivaan teitä matkannut.
Vaan jos nyt esiin astuisi
joku ken melskeen keskellä
nyrkkinsä pöytään iskisi
lausuin lujalla äänellä:
»Armeija joutaa mennä pois!«
Se kuunkin seisahduttaa vois!
Kas, tätä et oo kokenut,
kuu, taivaan teitä matkannut.
Vaiti vaeltaa taivaallaan
kuu halki illan pilvien.
Se näkee proomut lasteissaan
ja papittaret Venuksen,
nuo kadunvierten kulkijat
ja liukkaat rahanvaihtajat.
Tään kaiken on jo kokenut
kuu, taivaan teitä matkannut.
Kattoin yllä kulkiessaan
katsoo sisään toimistoihin,
miss' paperit laatikoissaan
kuiskii: »Pois pantu Noskekin.« 1
Näkee miesten kasarmeissaan
taas liehuttavan lippujaan. 2
Tään kaiken on jo kokenut
kuu, taivaan teitä matkannut.
Kun taivaankantta matkaa teet,
kuu, yllä kaupunkimme tään,
näät lihavat sä eläkkeet
nuo Ludendorffin tileillään 3
ja ennemmin tai myöhemmin
myös vapaana maanpetturin.
Tään kaiken oot jo kokenut,
kuu, taivaan teitä matkannut.
Vaan jos nyt esiin astuisi
joku ken melskeen keskellä
nyrkkinsä pöytään iskisi
lausuin lujalla äänellä:
»Armeija joutaa mennä pois!«
Se kuunkin seisahduttaa vois!
Kas, tätä et oo kokenut,
kuu, taivaan teitä matkannut.
1 Viittaa Weimarin tasavallan sosiaalidemokraattiseen puolustusministeriin Gustav Noskeen, joka joutui eroamaan vuonna 1920 sen jälkeen, kun Kappin vallankaappauksena tunnettu äärioikeiston yritys kaataa maan laillinen hallitus oli epäonnistunut.
2 Weimarin tasavallassa puolustusvoimien lipun värit olivat keisarinvallan perinteen mukaisesti musta, valkoinen ja punainen, kun taas valtiolipun värit, joita pidettiin demokratian symbolina, olivat musta, punainen ja kulta.
3 Viittaa kenraali Erich Ludendorffiin, joka osallistui sekä Kappin vallankaappaukseen että Hitlerin ns. oluttupavallankaappaukseen kolme vuotta myöhemmin joutumatta koskaan vastuuseen maanpetoksellisesta toiminnastaan.
2 Weimarin tasavallassa puolustusvoimien lipun värit olivat keisarinvallan perinteen mukaisesti musta, valkoinen ja punainen, kun taas valtiolipun värit, joita pidettiin demokratian symbolina, olivat musta, punainen ja kulta.
3 Viittaa kenraali Erich Ludendorffiin, joka osallistui sekä Kappin vallankaappaukseen että Hitlerin ns. oluttupavallankaappaukseen kolme vuotta myöhemmin joutumatta koskaan vastuuseen maanpetoksellisesta toiminnastaan.
envoyé par Juha Rämö - 26/7/2016 - 08:25
Langue: italien
Versione italiana di Francesco Mazzocchi
ALLA LUNA TEDESCA
Buona luna, tu vai così tranquilla
attraverso le nuvole della sera!
Vedi la lunga Äppelzille [1]
e le sacerdotesse di Venere.
Vedi viaggiatori e i bighelloni
ed i cattivi cambiavalute imbroglioni.
Sei già abituata a tutto questo,
buona luna, buona luna –!
Voli lentamente sopra i tetti,
vedi in finestre ed uffici,
dove i provvedimenti nelle caselle
sussurrano: «Siamo firmati da Noske!»
Vedi in finestre delle caserme,
dove tolgono di mezzo Schwarz-Rot-Gold... [2]
Sei già abituata a tutto questo,
buona luna, buona luna –!
Ti ruoti nel firmamento
sopra la nostra grande città,
Vedi la grassa, pesante rendita,
che ha ancora il Ludendorff.
Vedi anche poi, se non è troppo tardi,
qualche reo d’alto tradimento ancora libero...
Sei già abituata a tutto questo,
buona luna, buona luna –!
Ma se a un tratto arrivasse uno,
che nonostante strepiti e fischi
picchiasse – come ancora nessuno purtroppo –
col pugno sul nostro tavolo –
che dice: «I militari possono andare!»
Eh, allora potresti restare sicuro!
Solo, che a questo non sei abituata,
buona luna, buona luna –!
Buona luna, tu vai così tranquilla
attraverso le nuvole della sera!
Vedi la lunga Äppelzille [1]
e le sacerdotesse di Venere.
Vedi viaggiatori e i bighelloni
ed i cattivi cambiavalute imbroglioni.
Sei già abituata a tutto questo,
buona luna, buona luna –!
Voli lentamente sopra i tetti,
vedi in finestre ed uffici,
dove i provvedimenti nelle caselle
sussurrano: «Siamo firmati da Noske!»
Vedi in finestre delle caserme,
dove tolgono di mezzo Schwarz-Rot-Gold... [2]
Sei già abituata a tutto questo,
buona luna, buona luna –!
Ti ruoti nel firmamento
sopra la nostra grande città,
Vedi la grassa, pesante rendita,
che ha ancora il Ludendorff.
Vedi anche poi, se non è troppo tardi,
qualche reo d’alto tradimento ancora libero...
Sei già abituata a tutto questo,
buona luna, buona luna –!
Ma se a un tratto arrivasse uno,
che nonostante strepiti e fischi
picchiasse – come ancora nessuno purtroppo –
col pugno sul nostro tavolo –
che dice: «I militari possono andare!»
Eh, allora potresti restare sicuro!
Solo, che a questo non sei abituata,
buona luna, buona luna –!
[1] il nome nel dialetto berlinese della chiatta di trasporto delle mele lungo la Sprea, Apfelkahn in tedesco
[2] Il Reichsbanner Schwarz-Rot-Gold era un'associazione paramilitare politica creata durante la Repubblica di Weimar per proteggere le istituzioni democratiche dai suoi nemici radicali
[2] Il Reichsbanner Schwarz-Rot-Gold era un'associazione paramilitare politica creata durante la Repubblica di Weimar per proteggere le istituzioni democratiche dai suoi nemici radicali
envoyé par Francesco Mazzocchi - 15/2/2022 - 15:25
×
![]()
Versi di Kurt Tucholsky pubblicati - con lo pseudonimo di Theobald Tiger - il 18 aprile 1920 sul “Berliner Volkszeitung”.
Musica di Hanns Eisler
Interpretata da Ernst Busch nel suo disco “Ernst Busch Singt Tucholsky Und Brecht – Deutsches Miserere”
La luna osserva dall’alto, quasi annoiata, la Germania di Weimar, con la gente che passeggia e figlia indifferente, i cambiavaluta illegali agli angoli delle strade, i burocrati di Gustav Noske (il dirigente socialdemocratico responsabile della feroce repressione della Rivoluzione spartachista) che affollano gli uffici del Governo, i militari nelle caserme che attendono dal generale Ludendorff il segnale per la presa del potere… Tutto questo la luna lo conosce bene… Ma ecco che sbuca un tizio – lo stesso Tucholsky, io credo – il quale, nonostante gli insulti, le minacce e i fischi, sbatte un pugno sul tavolo e urla: “L’esercito deve essere smantellato, solo così sarete finalmente al sicuro!”… No, questa scena la luna proprio non se l’aspettava…