Irgendwo im fremden Land
ziehen wir durch Stein und Sand.
Fern von zuhaus und vogelfrei,
hundert Mann, und ich bin dabei.
Hundert Mann und ein Befehl
und ein Weg, den keiner will.
Tagein, tagaus,
wer weiß wohin.
Verbranntes Land,
und was ist der Sinn?
Ganz allein in dunkler Nacht
hab' ich oft daran gedacht,
dass weit von hier der Vollmond scheint
und weit von mir ein Mädchen weint.
Und die Welt ist doch so schön,
könnt' ich dich noch einmal sehn.
Nun trennt uns schon ein langes Jahr,
weil ein Befehl unser Schicksal war.
Wahllos schlägt das Schicksal zu,
heute ich und morgen du.
Ich hör' von fern die Krähen schrein
im Morgenrot. Warum muss das sein?
Irgendwo im fremden Land ....
ziehen wir durch Stein und Sand.
Fern von zuhaus und vogelfrei,
hundert Mann, und ich bin dabei.
Hundert Mann und ein Befehl
und ein Weg, den keiner will.
Tagein, tagaus,
wer weiß wohin.
Verbranntes Land,
und was ist der Sinn?
Ganz allein in dunkler Nacht
hab' ich oft daran gedacht,
dass weit von hier der Vollmond scheint
und weit von mir ein Mädchen weint.
Und die Welt ist doch so schön,
könnt' ich dich noch einmal sehn.
Nun trennt uns schon ein langes Jahr,
weil ein Befehl unser Schicksal war.
Wahllos schlägt das Schicksal zu,
heute ich und morgen du.
Ich hör' von fern die Krähen schrein
im Morgenrot. Warum muss das sein?
Irgendwo im fremden Land ....
envoyé par Riccardo Venturi - 19/5/2005 - 14:11
Langue: italien
Versione italiana di Riccardo Venturi
3 agosto 2007
3 agosto 2007
100 UOMINI E UN ORDINE
Da qualche parte in terra straniera
avanziamo tra pietre e sabbia.
Lontani da casa, liberi come uccelli
100 uomini, e io sono fra loro.
100 uomini e un ordine
e una strada che nessuno vuole percorrere.
Giorno dopo giorno,
chissà verso dove.
Terra bruciata,
che senso ha?
Del tutto solo nella notte buia
ho spesso ripensato
che lontano da qui splende la luna piena
e lontana da me piange una ragazza.
Però il mondo è così bello,
ti potrei rivedere ancora una volta.
Non ci vediamo più da un lungo anno
perché un ordine è stato il nostro destino.
E il destino batte senza scelta,
oggi a me, domani a te.
Sento da lontano gracchiare gli avvoltoi
nel rosso del mattino. Perché dev'essere così?
Da qualche parte in terra straniera...
Da qualche parte in terra straniera
avanziamo tra pietre e sabbia.
Lontani da casa, liberi come uccelli
100 uomini, e io sono fra loro.
100 uomini e un ordine
e una strada che nessuno vuole percorrere.
Giorno dopo giorno,
chissà verso dove.
Terra bruciata,
che senso ha?
Del tutto solo nella notte buia
ho spesso ripensato
che lontano da qui splende la luna piena
e lontana da me piange una ragazza.
Però il mondo è così bello,
ti potrei rivedere ancora una volta.
Non ci vediamo più da un lungo anno
perché un ordine è stato il nostro destino.
E il destino batte senza scelta,
oggi a me, domani a te.
Sento da lontano gracchiare gli avvoltoi
nel rosso del mattino. Perché dev'essere così?
Da qualche parte in terra straniera...
Langue: français
Version française – CENT HOMMES ET UN ORDRE – Marco Valdo M.I. – 2019
Chanson allemande – Hundert Mann und ein Befehl – Freddy Quinn – 1966
Chanson allemande – Hundert Mann und ein Befehl – Freddy Quinn – 1966
CENT HOMMES ET UN ORDRE
Quelque part en une terre étrangère,
Nous marchons sur le sable et la pierre.
Loin de chez soi et hors-la-loi,
Une centaine d’hommes, et moi.
Cent hommes et un ordre
Et un chemin dont on ne peut démordre.
Jour après jour,
Jour après jour.
Dans ce pays en feu, qui sait où on va ?
Et quel est le sens de tout ça?
Tout seul dans la nuit noire,
J’ai souvent pensé pour ma part,
Que loin d’ici, la pleine lune brille
Et loin de moi, pleure une fille.
Et le monde est pourtant si beau parfois,
Pourrais-je te revoir encore une fois ?
Déjà, une longue année nous a tenus à l'écart,
Et le destin frappe au hasard,
Aujourd’hui moi et demain toi.
J’entends crier les corbeaux dans le noir
De l’aube. Pourquoi ?
Quelque part en une terre étrangère,
Nous marchons sur le sable et la pierre.
Loin de chez soi et hors-la-loi,
Une centaine d’hommes, et moi.
Quelque part en une terre étrangère,
Nous marchons sur le sable et la pierre.
Loin de chez soi et hors-la-loi,
Une centaine d’hommes, et moi.
Cent hommes et un ordre
Et un chemin dont on ne peut démordre.
Jour après jour,
Jour après jour.
Dans ce pays en feu, qui sait où on va ?
Et quel est le sens de tout ça?
Tout seul dans la nuit noire,
J’ai souvent pensé pour ma part,
Que loin d’ici, la pleine lune brille
Et loin de moi, pleure une fille.
Et le monde est pourtant si beau parfois,
Pourrais-je te revoir encore une fois ?
Déjà, une longue année nous a tenus à l'écart,
Et le destin frappe au hasard,
Aujourd’hui moi et demain toi.
J’entends crier les corbeaux dans le noir
De l’aube. Pourquoi ?
Quelque part en une terre étrangère,
Nous marchons sur le sable et la pierre.
Loin de chez soi et hors-la-loi,
Une centaine d’hommes, et moi.
envoyé par Marco Valdo M.I. - 2/9/2019 - 11:13
Langue: finnois
Traduzione finlandese / Finnish translation / Traduction finnoise / Finnische Übersetzung / Suomennos: Juha Rämö
SATA MIESTÄ JA YKSI KÄSKY
Jossain vieraalla maalla
kuljemme halki kivikoiden ja hiekan
kaukana kotoa ja turvattomina,
sata miestä, joista minä olen yksi.
Sata miestä ja yksi käsky
ja tie, jota kukaan ei halua kulkea
ja joka vie meitä päivästä päivään
ties minne
halki poltetun maan
vailla järjen häivää.
Ypöyksin yön pimeydessä
olen usein ajatellut,
että kaukana täältä taivaalla loistaa täysikuu
ja kaukana luotani tyttö vuodattaa kyyneliä.
Ja maailma on kuitenkin niin kaunis,
kunpa voisin vielä kerran nähdä sinut.
Kokonainen pitkä vuosi erottaa jo meidät,
koska käskystä tuli kohtalomme.
Kohtalo niittää sokeasti satoaan,
tänään minä, huomenna sinä.
Jostain kaukaa kuuluu varisten raakunta
aamun sarastuksessa. Miksi on näin?
Jossain vieraalla maalla...
Jossain vieraalla maalla
kuljemme halki kivikoiden ja hiekan
kaukana kotoa ja turvattomina,
sata miestä, joista minä olen yksi.
Sata miestä ja yksi käsky
ja tie, jota kukaan ei halua kulkea
ja joka vie meitä päivästä päivään
ties minne
halki poltetun maan
vailla järjen häivää.
Ypöyksin yön pimeydessä
olen usein ajatellut,
että kaukana täältä taivaalla loistaa täysikuu
ja kaukana luotani tyttö vuodattaa kyyneliä.
Ja maailma on kuitenkin niin kaunis,
kunpa voisin vielä kerran nähdä sinut.
Kokonainen pitkä vuosi erottaa jo meidät,
koska käskystä tuli kohtalomme.
Kohtalo niittää sokeasti satoaan,
tänään minä, huomenna sinä.
Jostain kaukaa kuuluu varisten raakunta
aamun sarastuksessa. Miksi on näin?
Jossain vieraalla maalla...
envoyé par Juha Rämö - 4/10/2019 - 13:53
Ad essere sinceri sono i berretti verdi americani che hanno fatto la loro canzone sulla famosa conzone dell'esercito tedesco
×
Secondo le informazioni ricevute da Marcia Rosati, si tratterebbe della versione tedesca di una nota ballata guerrafondaia, The Ballad Of The Green Berets"...trasformata in canzone contro la guerra. Riportiamo qui la mail completa di Marcia:
Inoltre vorrei sapere in cosa è diversa la versione di Heidi Bruhl da quella di Freddy Quinn...
"Freddy Quinn sings the song from the point of view of the reluctant but forced soldier,Heidi Bruhl from the point of view of the crying girlfriend of the soldier"
A Marcia rispondiamo che stiamo cercando anche la versione di Heidi Bruhl per inserirla e stabilire un raffronto. (RV)