Oi lintu mustasiipi, verta sulissas,
maan yli lennä.
Kylästä kylään kanna sanomas.
Avarru, syksyn taivas,
murheviestin mennä.
Voi maata, jossa aseetonta ammutaan.
Voi miestä, joka murhakäskyn antaa.
Vie, lintu mustasiipi,
totuus kaikkialle.
Vie sinne missä sydän yksinkertainen
pusertuu valheen painon alle.
Vie sinne minne räikky kovaäänisen
vain petturien sanat kantaa.
Kun saavut sieltä,
missä multaan maan
kaks ihmistä, kaks taistelijaa saatetaan,
tuo heidän totuutensa, huuto mykkäin suiden,
vie hirvittävä syytös ruhjottujen luiden.
Te murhaan syylliset,
te tietäkää:
ei palaa entinen, ei väkivalta saata
sokaista enää koskaan tätä maata.
Ei taivu työmies enää patukkanne alla,
vaan aseettomat kädet kohoo kaikkialla.
Ja valhe lyödään, hukkuu, häviää,
kun totuus,
niin kuin hohtosiipi lintu, verta sulissaan
käy eellä siellä, missä taistellaan, taistellaan
työmiehen leivän ja vapauden eestä.
maan yli lennä.
Kylästä kylään kanna sanomas.
Avarru, syksyn taivas,
murheviestin mennä.
Voi maata, jossa aseetonta ammutaan.
Voi miestä, joka murhakäskyn antaa.
Vie, lintu mustasiipi,
totuus kaikkialle.
Vie sinne missä sydän yksinkertainen
pusertuu valheen painon alle.
Vie sinne minne räikky kovaäänisen
vain petturien sanat kantaa.
Kun saavut sieltä,
missä multaan maan
kaks ihmistä, kaks taistelijaa saatetaan,
tuo heidän totuutensa, huuto mykkäin suiden,
vie hirvittävä syytös ruhjottujen luiden.
Te murhaan syylliset,
te tietäkää:
ei palaa entinen, ei väkivalta saata
sokaista enää koskaan tätä maata.
Ei taivu työmies enää patukkanne alla,
vaan aseettomat kädet kohoo kaikkialla.
Ja valhe lyödään, hukkuu, häviää,
kun totuus,
niin kuin hohtosiipi lintu, verta sulissaan
käy eellä siellä, missä taistellaan, taistellaan
työmiehen leivän ja vapauden eestä.
×
![]()
