Replica
Sonata ArcticaTraduzione finlandese / Finnish translation / Suomennos: Juha Rämö | |
COPIA Sono di nuovo a casa, ho vinto la guerra, e ora sono dietro alla tua porta. Ho provato duramente a obbedire alla legge, vedere il significato di tutto questo. Ti ricordi di me? Prima della guerra. Sono l'uomo che abitava nella porta accanto. Tanto tempo fa... Come puoi vedere, quando mi guardi, sono pezzi di ciò che ero una volta. È più facile se non mi vedi stare in piedi sulle mie due gambe. Sono più alto quando sono qui seduto tranquillo, mi chiedi se i miei sogni si sono realizzati. Hanno fatto di me un cuore d'acciao, Del tipo che le loro pallottole non possono vedere Niente è ciò che sembra essere, Sono una copia, sono una copia Un guscio vuoto dentro di me Non sono me stesso, sono una copia di me La luce è verde, la mia ardesia pulita, una nuova vita per colmare il buco in me. Non avevo nome, il dicembre scorso, Non riesco a ricordarmi la vigilia di Natale. Ero in un costante dolore. Ho visto la tua ombra nella pioggia, ho dipinto tutte le tue colombe rosse, Invece avrei desiderato stare a casa. Niente è ciò che sembra essere, Sono una copia, sono una copia Un guscio vuoto dentro di me Non sono me stesso, sono una copia di me Mi lascerai adesso, quando è tutto finito Mi lascerai, il mio mondo è finito adesso... Sorgendo dal luogo in cui sono stato e tentando di mantenere la mia casa base pulita. Ora sono qui e non voglio tornare indietro, credimi. Mi addormento, ho un sogno, sto galleggiando In una corrente silenziosa. Nessuno mi sta incolpando Ma niente é cio che sembra essere, yeah Niente è ciò che sembra essere, Sono una copia, sono una copia Un guscio vuoto dentro di me Non sono me stesso, sono una copia di me | JÄLJENNÖS Oon kotona taas, mä sodan voitin ja ovellasi nyt kolkutan. Niin kovasti koetin lakia noudattaa ja merkityksen kaiken tään oivaltaa. Muistatko mut ajalta ennen sotaa? Olen se, joka asui naapuritalossa kauan sitten... Kuten huomata voit, kun minua katsot, olen palanen siitä mitä ennen. On helpompaa, kun et näe minun seisovan jaloillani. Olen pidempi istualtani. Kysyt, ovatko kaikki unelmani täyttyneet. Ne tekivät minulle sydämen teräksestä, sellaisen, jota luodit eivät voi nähdä. Mikään ei ole, miltä näyttää. Olen jäljennös, olen jäljennös, tyhjä kuori entisestä. En ole oma itseni, olen jäljennös itsestäni. Valo vaihtuu vihreään, puhtaalta pöydältä uuteen elämään, tyhjyyttä täyttämään. Nimetönnä, viime joulukuuta, jouluaattoa en muista, tuskaa täynnä. Sateen seassa näin varjosi, punaisiksi maalasin kaikki kuvasi. Kunpa vain olisin jäänyt kotiini. Mikään ei ole, miltä näyttää. Olen jäljennös, olen jäljennös, tyhjä kuori entisestä. En ole oma itseni, olen jäljennös itsestäni. Aiotko jättää minut nyt, kun kaikki on ohi, aiotko jättää minut, onko maailmani nyt ohi? Alhostani nousen uutena ja pidän kotipesän puhtaana. Olen täällä nyt enkä takaisin palaa, luulenpa. Nukahdan ja näen unen, että ajelehdin äänettömässä virrassa, että kukaan ei syytä minua mistään, mutta mikään ei ole miltä näyttää. Mikään ei ole, miltä näyttää. Olen jäljennös, olen jäljennös, tyhjä kuori entisestä. En ole oma itseni, olen jäljennös. Mikään ei ole, miltä näyttää. Olen jäljennös, tyhjä kuori entisestä. Olen jäljennös. Mikään ei ole, miltä näyttää. Olen jäljennös, tyhjä kuori entisestä. Olen jäljennös. Mikään ei ole, miltä näyttää. Olen jäljennös, tyhjä kuori entisestä. Olen jäljennös itsestäni. Oon kotona taas, mä sodan voitin ja ovellasi nyt kolkutan. Niin kovasti koetin lakia noudattaa ja merkityksen kaiken tään oivaltaa. Muistatko mut ajalta ennen sotaa? Olen se, joka asui... |