Kampen kräver många år
Så många år av ensamhet, fast omgiven av vänner
Så många år av kyla, fast solen värmde på
Så många månader av svält, fast ladorna var fyllda
Så många nätter utan sömn
Fast hela tiden i en dröm
Så många plågor i en kropp som alltid varit stark
Så märkt av det förflutna när verkligheten stiger fram
Så stympad av förljugenheten som levat med en hela ens liv
Som främjat det bestående och det som leder bakåt
Som prisat hur man slår sig fram
I egenskap av ensamvarg
Som präntats in från första stund som den säkraste väg att gå
Men om man förenas i striden
och slåss för framtiden
så viker snart ens modlöshet
inför insikten om vad vi kan förmå
med hjälp av vår samlade kraft
Nu faller regnet sakta ner, det blänker på mina fönster
Och genom skimret kan jag se en spegelbild där utanför
Ett ansikte i gemenskapen med dom han mest behöver
Som vet sin härkomst och sitt mål
Och att kampen kräver många år
Att jämna varje tänkbar väg för dom som en gång får ta vid
För dom som en gång får ta vid, för dom som en gång får ta vid
Så många år av ensamhet, fast omgiven av vänner
Så många år av kyla, fast solen värmde på
Så många månader av svält, fast ladorna var fyllda
Så många nätter utan sömn
Fast hela tiden i en dröm
Så många plågor i en kropp som alltid varit stark
Så märkt av det förflutna när verkligheten stiger fram
Så stympad av förljugenheten som levat med en hela ens liv
Som främjat det bestående och det som leder bakåt
Som prisat hur man slår sig fram
I egenskap av ensamvarg
Som präntats in från första stund som den säkraste väg att gå
Men om man förenas i striden
och slåss för framtiden
så viker snart ens modlöshet
inför insikten om vad vi kan förmå
med hjälp av vår samlade kraft
Nu faller regnet sakta ner, det blänker på mina fönster
Och genom skimret kan jag se en spegelbild där utanför
Ett ansikte i gemenskapen med dom han mest behöver
Som vet sin härkomst och sitt mål
Och att kampen kräver många år
Att jämna varje tänkbar väg för dom som en gång får ta vid
För dom som en gång får ta vid, för dom som en gång får ta vid
inviata da Ceil Herman - 13/10/2018 - 20:17
Lingua: Inglese
English translation / Traduzione inglese
Engensk översättning / Traduction anglaise
Englanninkielinen käännös: Ceil Herman
Engensk översättning / Traduction anglaise
Englanninkielinen käännös: Ceil Herman
THE FIGHT REQUIRES MANY YEARS
So many years of loneliness, although surrounded by friends
So many years of cold, although the sun warmed us
So many months of starvation, although the barns were full
So many nights without sleep
Because the whole time was in a dream
So many pains in a body which has always been strong
So marked by the past when reality steps forward
So mutilated by falsification that one has lived with one's whole life
Like encouraged by compromises and those which lead backwards
Like praise how one joins
As a lonely person
Which was written from the first time as the safest road to go
But if one joins together in battle
and fights for the future
then soon turns one's discouragement
before the recognition of what we can do
with the help of our combined strength
Now the rain falls slowly down, it shines on my windows
And through the shimmer I can see a reflection outside
A face in the community with those he needs most
Who know his origin and his goal
And that the fight requires many years
To smooth every possible way for those who one day may take over
For those who one day may take over, for those who one day may take over.
So many years of loneliness, although surrounded by friends
So many years of cold, although the sun warmed us
So many months of starvation, although the barns were full
So many nights without sleep
Because the whole time was in a dream
So many pains in a body which has always been strong
So marked by the past when reality steps forward
So mutilated by falsification that one has lived with one's whole life
Like encouraged by compromises and those which lead backwards
Like praise how one joins
As a lonely person
Which was written from the first time as the safest road to go
But if one joins together in battle
and fights for the future
then soon turns one's discouragement
before the recognition of what we can do
with the help of our combined strength
Now the rain falls slowly down, it shines on my windows
And through the shimmer I can see a reflection outside
A face in the community with those he needs most
Who know his origin and his goal
And that the fight requires many years
To smooth every possible way for those who one day may take over
For those who one day may take over, for those who one day may take over.
inviata da Ceil Herman - 13/10/2018 - 23:41
Lingua: Italiano
Traduzione italiana / Italiensk översättning
Italian translation / Traduction italienne
Englanninkielinen käännös:
Riccardo Venturi, 14-10-2018 11:16
Italian translation / Traduction italienne
Englanninkielinen käännös:
Riccardo Venturi, 14-10-2018 11:16
Debbo dire che cosa mi ha ricordato esattamente il (difficile) testo di questa canzone densa e concettuosa: mi è sembrata la precisa trasposizione di uno delle più celebri discronie di ogni tempo, vale a dire Il tallone di ferro di Jack London. Anche per questo, nella mia traduzione italiana, in diversi punti ho senz'altro interpretato (uno per tutti: il verso Som främjat det bestående och det som leder bakåt , alla lettera: “[la falsità] che ha fomentato/promosso/incoraggiato ciò che esiste e ciò che porta indietro”, e che ho reso: “che ha fomentato l'ordine esistente e la retrività” (ma possibile anche: “il conservatorismo”), mentre in altri mi sono invece sforzato di attenermi alla lettera più precisa. La chiusa decisamente brechtiana della traduzione è venuta da sola. [RV]
I confess that the (difficult) lyrics of this dense and meaningful song remind me of Jack London's The Iron Heel, one of the most celebrated dyschronies of all times. While translating the song into Italian, I have been thinking it may be its quite exact transposition in song form (btw., a Swedish translation, Järnhälen by Mathilda Drangel has been available since 1912). My Italian translation is rather free in a number of points, while definitely strict in other points. This explains also the “Brechtian” ending of my translation. [RV]
I confess that the (difficult) lyrics of this dense and meaningful song remind me of Jack London's The Iron Heel, one of the most celebrated dyschronies of all times. While translating the song into Italian, I have been thinking it may be its quite exact transposition in song form (btw., a Swedish translation, Järnhälen by Mathilda Drangel has been available since 1912). My Italian translation is rather free in a number of points, while definitely strict in other points. This explains also the “Brechtian” ending of my translation. [RV]
LA LOTTA NECESSITA DI MOLTI ANNI
La lotta necessita di molti anni
Tanti anni di solitudine, sebbene circondati da amici
Tanti anni di gelo, sebbene il sole ci riscaldasse
Tanti mesi di fame nera, sebbene i fienili fossero pieni
Tante notti insonni
Sebbene sempre sognando
Tante ferite in un corpo sempre stato forte
Cosí segnato dal passato mentre la realtà emerge e avanza,
Cosí mutilato dalla falsità vissuta per la propria vita intera
Che ha fomentato l'ordine esistente e la retrività
Che ha elogiato il modo in cui uno si fa strada
Da lupo solitario,
Che lo ha inculcato fin dalla prima ora come la strada più sicura da percorrere
Ma se ci si unisce nella lotta
E si combatte per il futuro
Presto il proprio scoraggiamento cede
Dinanzi alla visione di ciò di cui possiamo essere capaci
Con l'aiuto della nostra forza collettiva
Ora cade lenta la pioggia brilluccicando sulla mia finestra
E nel chiarore vedo all'esterno un'immagine riflessa:
Un volto nella comunità assieme a coloro di cui ha più bisogno,
Che sa da dove viene e ciò a cui aspira
E che la lotta necessita di molti anni
Per appianare ogni strada pensabile a coloro che verranno
A coloro che verranno, a coloro che verranno.
La lotta necessita di molti anni
Tanti anni di solitudine, sebbene circondati da amici
Tanti anni di gelo, sebbene il sole ci riscaldasse
Tanti mesi di fame nera, sebbene i fienili fossero pieni
Tante notti insonni
Sebbene sempre sognando
Tante ferite in un corpo sempre stato forte
Cosí segnato dal passato mentre la realtà emerge e avanza,
Cosí mutilato dalla falsità vissuta per la propria vita intera
Che ha fomentato l'ordine esistente e la retrività
Che ha elogiato il modo in cui uno si fa strada
Da lupo solitario,
Che lo ha inculcato fin dalla prima ora come la strada più sicura da percorrere
Ma se ci si unisce nella lotta
E si combatte per il futuro
Presto il proprio scoraggiamento cede
Dinanzi alla visione di ciò di cui possiamo essere capaci
Con l'aiuto della nostra forza collettiva
Ora cade lenta la pioggia brilluccicando sulla mia finestra
E nel chiarore vedo all'esterno un'immagine riflessa:
Un volto nella comunità assieme a coloro di cui ha più bisogno,
Che sa da dove viene e ciò a cui aspira
E che la lotta necessita di molti anni
Per appianare ogni strada pensabile a coloro che verranno
A coloro che verranno, a coloro che verranno.
Lingua: Finlandese
Traduzione finlandese / Finnish translation / Traduction finnoise / Finsk översättning / Suomennos: Juha Rämö
TAISTELU ON VUOSIEN TYÖ
Niin monta vuotta yksinäisyyttä ystävien ympäröimänä.
Niin monta vuotta kylmyyttä auringon lämmössä.
Niin monta kuukautta nälkää täysien ruoka-aittojen äärellä.
Niin monta unetonta yötä
ajassa, joka oli täynnä unelmia.
Niin paljon tuskaa ruumiissa, joka oli aina ollut vahva.
Niin syvällä menneisyydessä, kun pitäisi kohdata todellisuus.
Niin täynnä valheellisuutta, joka on kestänyt koko elämän,
pönkittänyt sitä, mikä on pysyvää ja mikä vie taaksepäin,
antanut arvon menestymiselle
yksinäisenä sutena,
ollut ensi hetkestä alkaen turvallisin tie kulkea.
Mutta kun liittyy mukaan taisteluun
ja kamppailee tulevaisuuden puolesta,
alakulo väistyy nopeasti,
kun ymmärtää, mitä voi saada aikaan
yhteisin voimanponnistuksin.
Sataa hiljalleen vettä. Se saa ikkunani kiiltelemään.
Kimalluksen läpi erotan ulkoa peilikuvan,
kasvot yhteenkuuluvien joukossa, jota tarvitsee eniten hän,
joka tietää alkuperänsä ja päämääränsä,
tietää, että vaatii vuosien taistelun
tasoittaa jokaikinen tie niille, jotka ovat kerran jatkava työtä,
niille, jotka ovat kerran jatkava työtä, niille, jotka ovat kerran jatkava työtä.
Niin monta vuotta yksinäisyyttä ystävien ympäröimänä.
Niin monta vuotta kylmyyttä auringon lämmössä.
Niin monta kuukautta nälkää täysien ruoka-aittojen äärellä.
Niin monta unetonta yötä
ajassa, joka oli täynnä unelmia.
Niin paljon tuskaa ruumiissa, joka oli aina ollut vahva.
Niin syvällä menneisyydessä, kun pitäisi kohdata todellisuus.
Niin täynnä valheellisuutta, joka on kestänyt koko elämän,
pönkittänyt sitä, mikä on pysyvää ja mikä vie taaksepäin,
antanut arvon menestymiselle
yksinäisenä sutena,
ollut ensi hetkestä alkaen turvallisin tie kulkea.
Mutta kun liittyy mukaan taisteluun
ja kamppailee tulevaisuuden puolesta,
alakulo väistyy nopeasti,
kun ymmärtää, mitä voi saada aikaan
yhteisin voimanponnistuksin.
Sataa hiljalleen vettä. Se saa ikkunani kiiltelemään.
Kimalluksen läpi erotan ulkoa peilikuvan,
kasvot yhteenkuuluvien joukossa, jota tarvitsee eniten hän,
joka tietää alkuperänsä ja päämääränsä,
tietää, että vaatii vuosien taistelun
tasoittaa jokaikinen tie niille, jotka ovat kerran jatkava työtä,
niille, jotka ovat kerran jatkava työtä, niille, jotka ovat kerran jatkava työtä.
inviata da Juha Rämö - 18/10/2018 - 11:49
×
![]()
Parole e musica / Text och musik
Lyrics and music / Paroles et musique
Sanat ja sävel: Björn Afzelius
Album: Vem är det som är rädd?
Björn Afzelius' "Kampen kräver många år" on his very first album, "Vem är det som är rädd?" (1974), is consistent with the anti-war and protest Folk/Rock songs he wrote during his 25 year career. Often coupling strong lyrics with catchy tunes, this song is a good example.
[Ceil Herman]