1. Il testo originale in Sami Settentrionale (Grafia attuale normalizzata)
1. Original Lyrics in Northern Sami (Current standard spelling)
1. Guhkkin davvin Dávggáid vuolde
sabmá suolggai Sámieanan.
Duottar leabbá duoddar duohkin,
jávri seabbá jávrri lahka.
čohkat čilggin, čorut čearuin
allanaddet almmi vuostái.
Šávvet jogat, šuvvet vuovddit,
cáhket ceakko stállenjárggat.
máraideaddji mearaide.
2. Dálvit dáppe buolašbiekkat,
muohtaborggat meariheamit.
Sámisohka sieluin mielain
eahccá datte eatnamiiddis:
Mátkálažžii mánuheabit,
giđđudeaddji guovssahasat, -
ruoškkas, ruovggas rođuin gullo,
juhca jávrriin, jalgadasain,
geresskálla máđiid miel.
3. Ja go geassebeaivváš gollut
mehciid, mearaid, mearragáttiid,
golli siste guollebivdit
suilot mearain, suilot jávrriin.
Gollin čuvget čáhcelottit,
silban šovvot sámieanut,
šelgot čuoimmit, šleđgot áirrut,
luitet olbmát lávllodemiin
geavgŋáid, guoikkaid, goatniliid.
4. Sámieatnan sohkagoddi –
dat lea gierdan doddjokeahttá
goddi čuđiid, garrogávppiid,
viehkes vearrevearroválddiid.
Dearvva dutnje, sitkes sohka!
Dearvva dutnje, ráfi ruohtas!
Eai leat doarut dorrojuvvon,
eai leat vieljain varat vardán
sámi siivo soga sis.
5. Máttarádját mis leat dovle
vuoitán vearredahkkiid badjel.
Vuostálastot, vieljat, miige
sitkatvuođain soardiideamet!
Beaivvi bártniid nana nálli!
Eai du vuoitte vašálaččat,
jos fal gáhttet gollegielat,
muittát máttarmáttuid sáni:
Sámieatnan sámiide!
1. Original Lyrics in Northern Sami (Current standard spelling)
1. Guhkkin davvin Dávggáid vuolde
sabmá suolggai Sámieanan.
Duottar leabbá duoddar duohkin,
jávri seabbá jávrri lahka.
čohkat čilggin, čorut čearuin
allanaddet almmi vuostái.
Šávvet jogat, šuvvet vuovddit,
cáhket ceakko stállenjárggat.
máraideaddji mearaide.
2. Dálvit dáppe buolašbiekkat,
muohtaborggat meariheamit.
Sámisohka sieluin mielain
eahccá datte eatnamiiddis:
Mátkálažžii mánuheabit,
giđđudeaddji guovssahasat, -
ruoškkas, ruovggas rođuin gullo,
juhca jávrriin, jalgadasain,
geresskálla máđiid miel.
3. Ja go geassebeaivváš gollut
mehciid, mearaid, mearragáttiid,
golli siste guollebivdit
suilot mearain, suilot jávrriin.
Gollin čuvget čáhcelottit,
silban šovvot sámieanut,
šelgot čuoimmit, šleđgot áirrut,
luitet olbmát lávllodemiin
geavgŋáid, guoikkaid, goatniliid.
4. Sámieatnan sohkagoddi –
dat lea gierdan doddjokeahttá
goddi čuđiid, garrogávppiid,
viehkes vearrevearroválddiid.
Dearvva dutnje, sitkes sohka!
Dearvva dutnje, ráfi ruohtas!
Eai leat doarut dorrojuvvon,
eai leat vieljain varat vardán
sámi siivo soga sis.
5. Máttarádját mis leat dovle
vuoitán vearredahkkiid badjel.
Vuostálastot, vieljat, miige
sitkatvuođain soardiideamet!
Beaivvi bártniid nana nálli!
Eai du vuoitte vašálaččat,
jos fal gáhttet gollegielat,
muittát máttarmáttuid sáni:
Sámieatnan sámiide!
inviata da Juha Rämö - 21/11/2016 - 13:28
Lingua: Sami settentrionale
1. Il testo originale in Sami Settentrionale (Grafia originale)
1. Original Lyrics in Northern Sami (Original spelling)
Nota. Il testo nella grafia originale è trascritto da lokalhistoriewiki.no, ma sembra differire in alcuni punti da come appare sulle immagini presenti in rete della prima pagina di Saǥai Muittalægje del 1° aprile 1906. E' stato reso conto delle varianti (in nota con “SM”), tenendo presente che tutte le immagini presenti in rete sono di qualità molto bassa. Dalle immagini appare comunque che, sulla copia del giornale riprodotta in rete, appaiono alcune correzioni a mano (dell'autore stesso?). Quanto alle caratteristiche linguistiche, particolarmente interessante il fatto che il plurale in [-k] dell'originale (come in ungherese) è stato modificato in [-t] nella grafia attuale (come in finlandese).
Note. The poem in its original spelling is reproduced here from lokalhistoriewiki.no, but it appears slightly different in some points from the 1st page of the newspaper Saǥai Muittalægje of April 1st, 1906, where the poem was first published. The images available are of very poor quality, but the differences are clearly visible. Such slight variants have been included in notes marked “SM”. The images also show a number of handwritten corrections (by the author himself?). As for the linguistic features, I found most striking that the [-k] plurals of the original (as in Hungarian) have been changed into [-t] in the current standard spelling (as in Finnish!) [RV]
1. Original Lyrics in Northern Sami (Original spelling)
Nota. Il testo nella grafia originale è trascritto da lokalhistoriewiki.no, ma sembra differire in alcuni punti da come appare sulle immagini presenti in rete della prima pagina di Saǥai Muittalægje del 1° aprile 1906. E' stato reso conto delle varianti (in nota con “SM”), tenendo presente che tutte le immagini presenti in rete sono di qualità molto bassa. Dalle immagini appare comunque che, sulla copia del giornale riprodotta in rete, appaiono alcune correzioni a mano (dell'autore stesso?). Quanto alle caratteristiche linguistiche, particolarmente interessante il fatto che il plurale in [-k] dell'originale (come in ungherese) è stato modificato in [-t] nella grafia attuale (come in finlandese).
Note. The poem in its original spelling is reproduced here from lokalhistoriewiki.no, but it appears slightly different in some points from the 1st page of the newspaper Saǥai Muittalægje of April 1st, 1906, where the poem was first published. The images available are of very poor quality, but the differences are clearly visible. Such slight variants have been included in notes marked “SM”. The images also show a number of handwritten corrections (by the author himself?). As for the linguistic features, I found most striking that the [-k] plurals of the original (as in Hungarian) have been changed into [-t] in the current standard spelling (as in Finnish!) [RV]
SAME SOGA LAULA
1. Gokken [1] davven davgai vuolde
Samma suolgai Sameædnam:
Duodar læbba duoddar duoken
Javrre sæbba javre lakka,
Čokkak čilgin, čorok čæroin,
Allanaddek alme vuostai,
Šavvek jogak, šuvvek vuovdek,
Cakek cæggo stalle-njargak
Maraidægje mæraidi.
2. Dalvveg dabe buolaš-bieggak,
Muotta-borgak mæretæmek;
Same sokka sieloin mielain
Æcca dadde ædnamides:
Matkalaǯǯi manotævek
Giđđodægje guovsakasak -
Ruoškas, ruovgas rođoin [2] gullu
Jucca javrin, jalggadasain,
Gereskalla [3] mađi meld.
3. Ja go gæsse-bæivaš golloš [4]
Mecid, mæraid, mærragadid,
Golle siste guollebivddek
Soilluk [5] mærain, suilluk javrin,
Gollen čuvggek čacce-loddek
Silbban šóvvuk [6] Same dænok,
Šelgguk čuoimek, šleđgguk airrok
Luittek olbmak laulodemin
Gævgᶇaid, guoikaid, goadnelid.
4. Sameædnam sokkagodde -
Dat [7] læ gierddam dogjukætta
Godde čodid [8], garro gavpid
Viekkes værre værro [9] valddid.
Dærva dunji, sitkis sokka!
Dærva dunji, rafhe ruotas!
Æi læk doarok dorrujuvvum,
Æi læk vieljain varak varddam
Same sivo soga sist.
5. Madaragjak mist læk duolle
Vuoittam værredakki bagjel,
Vuostalattop , vieljak, mige,
Sitkadvuodain [10] soarddidæmek!
Bæive barni nana nalle!
Æi du vuoite vašalaǯǯak,
Jos fal gattik golle gielaid
Muitak madar madoi sane:
Sameædnam Samidi!
1. Gokken [1] davven davgai vuolde
Samma suolgai Sameædnam:
Duodar læbba duoddar duoken
Javrre sæbba javre lakka,
Čokkak čilgin, čorok čæroin,
Allanaddek alme vuostai,
Šavvek jogak, šuvvek vuovdek,
Cakek cæggo stalle-njargak
Maraidægje mæraidi.
2. Dalvveg dabe buolaš-bieggak,
Muotta-borgak mæretæmek;
Same sokka sieloin mielain
Æcca dadde ædnamides:
Matkalaǯǯi manotævek
Giđđodægje guovsakasak -
Ruoškas, ruovgas rođoin [2] gullu
Jucca javrin, jalggadasain,
Gereskalla [3] mađi meld.
3. Ja go gæsse-bæivaš golloš [4]
Mecid, mæraid, mærragadid,
Golle siste guollebivddek
Soilluk [5] mærain, suilluk javrin,
Gollen čuvggek čacce-loddek
Silbban šóvvuk [6] Same dænok,
Šelgguk čuoimek, šleđgguk airrok
Luittek olbmak laulodemin
Gævgᶇaid, guoikaid, goadnelid.
4. Sameædnam sokkagodde -
Dat [7] læ gierddam dogjukætta
Godde čodid [8], garro gavpid
Viekkes værre værro [9] valddid.
Dærva dunji, sitkis sokka!
Dærva dunji, rafhe ruotas!
Æi læk doarok dorrujuvvum,
Æi læk vieljain varak varddam
Same sivo soga sist.
5. Madaragjak mist læk duolle
Vuoittam værredakki bagjel,
Vuostalattop , vieljak, mige,
Sitkadvuodain [10] soarddidæmek!
Bæive barni nana nalle!
Æi du vuoite vašalaǯǯak,
Jos fal gattik golle gielaid
Muitak madar madoi sane:
Sameædnam Samidi!
[1] SM Gukken.
[2] SM Ređoin with handwritten correction.
[3] SM Geres-skålla.
[4] SM Gollot.
[5] SM Suilluk.
[6] SM Šóvvuk.
[7] SM Det.
[8] SM Čudid.
[9] SM Værre with handwritten correction
[10] SM Sitkadvuođain.
[2] SM Ređoin with handwritten correction.
[3] SM Geres-skålla.
[4] SM Gollot.
[5] SM Suilluk.
[6] SM Šóvvuk.
[7] SM Det.
[8] SM Čudid.
[9] SM Værre with handwritten correction
[10] SM Sitkadvuođain.
inviata da Riccardo Venturi - 9/12/2016 - 07:11
Lingua: Sami (Altre) (Lappone di Luule / Luule Sami)
2. Il testo originale in Sami di Luule, di Sigga Tuolja-Sandström
2. Lyrics in Luule Sami, by Sigga Tuolja-Sandström
2. Lyrics in Luule Sami, by Sigga Tuolja-Sandström
Sigga Maria Tuolja-Sandström (1921-2011) var en svensk/lulesamisk författarinna och lärarinna. Hon har skrivit flera böcker, och har översatt den samiska nationalsången till lulesamiska. Den här översättningen är med i Norsk salmebok 2013
Sigga Maria Tuolja-Sandström (født 1921, død 2011) var en svensk/lulesamisk forfatter og lærer.Hun har skrevet flere bøker, og har oversatt den samiske nasjonalsangen til lulesamisk. Denne oversettelsen er med i Norsk salmebok 2013.
Sigga Maria Tuolja-Sandström (1921-2011) è stata una insegnante e autrice Sami di Luule, di cittadinanza svedese. Ha scritto numerosi libri, e ha tradotto l'inno nazionale Sami in Sami di Luule. Tale traduzione è presente anche nel Salterio Norvegese del 2013.
Sigga Maria Tuolja-Sandström (1921-2011) was a Luule Sami teacher and writer of Swedish citizenship. She has written several books and translated the Sami national anthem into Luule Sami. This translation is also included in the 2013 Norwegian Psalmbook.
Sigga Maria Tuolja-Sandström (født 1921, død 2011) var en svensk/lulesamisk forfatter og lærer.Hun har skrevet flere bøker, og har oversatt den samiske nasjonalsangen til lulesamisk. Denne oversettelsen er med i Norsk salmebok 2013.
Sigga Maria Tuolja-Sandström (1921-2011) è stata una insegnante e autrice Sami di Luule, di cittadinanza svedese. Ha scritto numerosi libri, e ha tradotto l'inno nazionale Sami in Sami di Luule. Tale traduzione è presente anche nel Salterio Norvegese del 2013.
Sigga Maria Tuolja-Sandström (1921-2011) was a Luule Sami teacher and writer of Swedish citizenship. She has written several books and translated the Sami national anthem into Luule Sami. This translation is also included in the 2013 Norwegian Psalmbook.
SÁME MÁTTO LÁVLA
1. Allen sjuhtjunisáj vuolen
dåppen ráfes Sámeednam
Duottarduogen duottar vuojnnu
Jávre sledju lahkalakkoj
Tjåhkå allen, båre tjäron
allánaddi alme vuossti
Jågå skåvvi, vuome sjåvvi
Tsáhki tsäkko stállenjárga
máradiddje merajda
2. Dálven dáppe ruosstebiekka,
muohta bårgåt mieredagi
Sámevierrek sielujn mielajn
ähttsá gåjt val ednamijdes
Vájaldiddje mánnodihpen
libjudiddje guovsagisá
ruosjkasj, ruovgas rådojn gullu
juhtsa jávrijn, jalggadisájn
gieris skuolkat manádijn
3. Ja gå giessebäjvásj gålli
miehtsijt, merajt, merragáttijt
gålle sinna guollebivdde
suvdos merajn, suvdos jávrijn
gållen tjuovggi tjáhtjelåtte
silbban guojtti sámeäno
sledju stákko, sledju ájro
loujtti ålmmå lávludalle
bårssjo guojkajt åkkijda
4. Sámeednam, máttoguodde,
dat lea gierddam doaddjudagi
gådde tjudijt, rievvudagájt
sluogas vierrevärroválldijt
Rámmpo dunji, sávres máddo
Rámmpo dunji, ráfes ruohtsas
Älla doaro doaroduvvam,
älla vieljaj vará varddám
sáme sijvos mátto sin
5. Máttarájdá sij li dålen
vuojttám vierredahkkij badjel
Vuosstálasstup, vielja, mij aj
sávrrudagájn vuolediddjáj
Biejvemánáj gierddis máddo
duv e vuojte vasjulattja
jus val várri gållegielat
Mujttit máttarmáttoj bágojt
Sámeednam sámijda
1. Allen sjuhtjunisáj vuolen
dåppen ráfes Sámeednam
Duottarduogen duottar vuojnnu
Jávre sledju lahkalakkoj
Tjåhkå allen, båre tjäron
allánaddi alme vuossti
Jågå skåvvi, vuome sjåvvi
Tsáhki tsäkko stállenjárga
máradiddje merajda
2. Dálven dáppe ruosstebiekka,
muohta bårgåt mieredagi
Sámevierrek sielujn mielajn
ähttsá gåjt val ednamijdes
Vájaldiddje mánnodihpen
libjudiddje guovsagisá
ruosjkasj, ruovgas rådojn gullu
juhtsa jávrijn, jalggadisájn
gieris skuolkat manádijn
3. Ja gå giessebäjvásj gålli
miehtsijt, merajt, merragáttijt
gålle sinna guollebivdde
suvdos merajn, suvdos jávrijn
gållen tjuovggi tjáhtjelåtte
silbban guojtti sámeäno
sledju stákko, sledju ájro
loujtti ålmmå lávludalle
bårssjo guojkajt åkkijda
4. Sámeednam, máttoguodde,
dat lea gierddam doaddjudagi
gådde tjudijt, rievvudagájt
sluogas vierrevärroválldijt
Rámmpo dunji, sávres máddo
Rámmpo dunji, ráfes ruohtsas
Älla doaro doaroduvvam,
älla vieljaj vará varddám
sáme sijvos mátto sin
5. Máttarájdá sij li dålen
vuojttám vierredahkkij badjel
Vuosstálasstup, vielja, mij aj
sávrrudagájn vuolediddjáj
Biejvemánáj gierddis máddo
duv e vuojte vasjulattja
jus val várri gållegielat
Mujttit máttarmáttoj bágojt
Sámeednam sámijda
inviata da Juha Rämö - 21/11/2016 - 13:30
Lingua: Sami meridionale
3. Il testo originale in Sami Meridionale, di Ella Holm Bull
3. Lyrics in Southern Sami, by Ella Holm Bull
Ella Holm Bull (riegádan golggotmánu 12. beaivvi 1929 Snoasas, jápmán čakčamánu 21. beaivvi 2006 seamma báikkis) lei sámegiel oahpaheaddji ja girječálli. Son lei dovddusin iežas áŋgirvuođaines lullisámegielas. Son válljejuvvui Norgga vuosttaš Sámediggái jagis 1989. Sámedikkis son ovddastii Oktasašlisttu Oarjelsámeguovllu Sápmelaččaid, Oarjelsámeguovllu válgabires. Sámedikkis doaimmadettiin son lei Sámedikkeráđi ja organisašunlávdegotti miellahttun. Holm Bull lei guhká Snoasa sámeskuvllas oahpaheaddjin. Ovttas professor Knut Bergslandain dagaiba soai Bergsland-Bull-riektačállima, lullisámi riektačállima jagis 1974. Go son jámi lei son juste bálkkahuvvon čállit "Sámi historjá Røyrvikas ja dan birrasis” (Den samiske historien i Røyrvik og omegn), ruhtaduvvon Davvi-Trøndelaga filkkadikki bokte.
Ella Holm Bull (født Joma 12. oktober 1929 i Snåsa, død 21. september 2006 samme sted) var en samisk lærer og forfatter, kjent for sitt engasjement for det sørsamiske språk. Hun satt på Sametinget fra 1989 til 1993. Hun ble uteksaminert fra Nesna lærerhøgskole i 1954, og tok i 1964 et grunnfag i samisk ved Universitetet i Oslo. I 1968 ble hun tilsatt som lærer ved Åarjel-saemiej skuvle, en nystartet sameskolen i Snåsa. Sammen med professor Knut Bergsland utarbeidet hun i 1974 Bergsland-Bull-rettskrivingen, en sørsamiske rettskriving. Da hun døde var hun nylig engasjert til å skrive Den samiske historien i Røyrvik og omegn. Ella var datter av Nils Pedersen Joma (1905–48) og Anna Sofie Johnsen Steinfjell (1904–74). Ella mistet sin far, tre onkler og to tanter i Dunderlandsdal-ulykken sommeren 1948. Hun giftet seg i 1953 med Nils Holm Bull (1929–2003) fra Røros.
Ella Holm Bull, född Joma den 12 oktober 1929 i Snåsa i Norge, död den 21 september 2006 på samma plats, var en norsk författare och lärare av samisk börd som arbetade för det det sydsamiska språket i många år. Tillsammans med den norske språkforskaren Knut Bergsland skapade hon den sydsamiska ortografin Bergsland-Bull-ortografin 1974.
Holm Bull fick åtskilliga utmärkelser för sitt arbete med sydsamiska, bland annat det först utdelade Gollegiellapriset, 2004.
Ella Holm Bull (12. lokakuuta 1929 – 21. syyskuuta 2006) oli eteläsaamelainen opettaja ja kirjailija, joka omisti monta vuotta elämästään eteläsaamen kielen edistämiseen. Vuonna 1974 hän ja Knut Bergsland loivat etelänsaamen kirjakielelle ortografian, jota kutsutaan heidän kunniakseen Bergsland-Bull-ortografiaksi. Holm Bull sai useamman palkinnon työstään, muun muassa ensimmäisen Gollegiella-palkinnon vuonna 2004.
Ella Holm Bull (12 ottobre 1929 – 21 settembre 2006), nativa di Snåsa in Norvegia, è stata un'insegnante e scrittrice Sami meridionale, che si è dedicata alla promozione della lingua Sami Meridionale per molti anni. Assieme a Knut Bergsland, ha creato l'ortografia della lingua Sami Meridionale nel 1974, che in loro onore è detta Grafia Bergsland-Bull. Ella Holm Bull ha ricevuto numerosi premi per il suo lavoro sul Sami Meridionale, compreso il primo premio Gollegiella nel 2004.
Ella Holm Bull, (October 12, 1929 – September 21, 2006) was a Southern Sámi teacher and author, dedicated to promoting the Southern Sami language for many years. Together with Knut Bergsland, she created an orthography for Southern Sámi in 1974, which is called the Bergsland-Bull orthography in their honor. Holm Bull received numerous awards for her work on Southern Sámi, including the first-ever Gollegiella Award in 2004.
3. Lyrics in Southern Sami, by Ella Holm Bull
Ella Holm Bull (riegádan golggotmánu 12. beaivvi 1929 Snoasas, jápmán čakčamánu 21. beaivvi 2006 seamma báikkis) lei sámegiel oahpaheaddji ja girječálli. Son lei dovddusin iežas áŋgirvuođaines lullisámegielas. Son válljejuvvui Norgga vuosttaš Sámediggái jagis 1989. Sámedikkis son ovddastii Oktasašlisttu Oarjelsámeguovllu Sápmelaččaid, Oarjelsámeguovllu válgabires. Sámedikkis doaimmadettiin son lei Sámedikkeráđi ja organisašunlávdegotti miellahttun. Holm Bull lei guhká Snoasa sámeskuvllas oahpaheaddjin. Ovttas professor Knut Bergslandain dagaiba soai Bergsland-Bull-riektačállima, lullisámi riektačállima jagis 1974. Go son jámi lei son juste bálkkahuvvon čállit "Sámi historjá Røyrvikas ja dan birrasis” (Den samiske historien i Røyrvik og omegn), ruhtaduvvon Davvi-Trøndelaga filkkadikki bokte.
Ella Holm Bull (født Joma 12. oktober 1929 i Snåsa, død 21. september 2006 samme sted) var en samisk lærer og forfatter, kjent for sitt engasjement for det sørsamiske språk. Hun satt på Sametinget fra 1989 til 1993. Hun ble uteksaminert fra Nesna lærerhøgskole i 1954, og tok i 1964 et grunnfag i samisk ved Universitetet i Oslo. I 1968 ble hun tilsatt som lærer ved Åarjel-saemiej skuvle, en nystartet sameskolen i Snåsa. Sammen med professor Knut Bergsland utarbeidet hun i 1974 Bergsland-Bull-rettskrivingen, en sørsamiske rettskriving. Da hun døde var hun nylig engasjert til å skrive Den samiske historien i Røyrvik og omegn. Ella var datter av Nils Pedersen Joma (1905–48) og Anna Sofie Johnsen Steinfjell (1904–74). Ella mistet sin far, tre onkler og to tanter i Dunderlandsdal-ulykken sommeren 1948. Hun giftet seg i 1953 med Nils Holm Bull (1929–2003) fra Røros.
Ella Holm Bull, född Joma den 12 oktober 1929 i Snåsa i Norge, död den 21 september 2006 på samma plats, var en norsk författare och lärare av samisk börd som arbetade för det det sydsamiska språket i många år. Tillsammans med den norske språkforskaren Knut Bergsland skapade hon den sydsamiska ortografin Bergsland-Bull-ortografin 1974.
Holm Bull fick åtskilliga utmärkelser för sitt arbete med sydsamiska, bland annat det först utdelade Gollegiellapriset, 2004.
Ella Holm Bull (12. lokakuuta 1929 – 21. syyskuuta 2006) oli eteläsaamelainen opettaja ja kirjailija, joka omisti monta vuotta elämästään eteläsaamen kielen edistämiseen. Vuonna 1974 hän ja Knut Bergsland loivat etelänsaamen kirjakielelle ortografian, jota kutsutaan heidän kunniakseen Bergsland-Bull-ortografiaksi. Holm Bull sai useamman palkinnon työstään, muun muassa ensimmäisen Gollegiella-palkinnon vuonna 2004.
Ella Holm Bull (12 ottobre 1929 – 21 settembre 2006), nativa di Snåsa in Norvegia, è stata un'insegnante e scrittrice Sami meridionale, che si è dedicata alla promozione della lingua Sami Meridionale per molti anni. Assieme a Knut Bergsland, ha creato l'ortografia della lingua Sami Meridionale nel 1974, che in loro onore è detta Grafia Bergsland-Bull. Ella Holm Bull ha ricevuto numerosi premi per il suo lavoro sul Sami Meridionale, compreso il primo premio Gollegiella nel 2004.
Ella Holm Bull, (October 12, 1929 – September 21, 2006) was a Southern Sámi teacher and author, dedicated to promoting the Southern Sami language for many years. Together with Knut Bergsland, she created an orthography for Southern Sámi in 1974, which is called the Bergsland-Bull orthography in their honor. Holm Bull received numerous awards for her work on Southern Sámi, including the first-ever Gollegiella Award in 2004.
SAEMIEJ LAAVLOME
1. Nuelesne dan elmien jissien
vååjnesh saemiej eatneme lea.
Vaeriej duekesne guevtelh vaajjah,
våaroen tjielke jaevrieh vååjnoeh.
Dalvesh, vaerieh, vaartoeh, vuemieh
alnadahkh elmeden vööste.
Johkh vijtjeldieh vuejtieh sjuvvieh.
Vaartoeh, gaejsieh, njiemehtje-spaenjieh
tjåadtjoeh vøøste mearoem.
2. Daelvege goss' vähtjadahke
tjuatsa, elmie, gåaltoeminie.
Läjhkan saemien-boelve eahtsa
jijtse barkoeh, årroeh-sijjieh.
Fealadäjjam aske tjuavka,
goeksegh buelieh, naestieh gijkieh.
Bovtsen kraaje sermiej sisnie,
jaevrieh vaegkieh govloeh sjuevvieh,
gierehtsh råantjoeh daelvege.
3. Giesege goss' biejjie guaka
vaerieh vuejtieh jaevrieh klienjieh.
Mearoeh jaavretjh, baaroeh guedtieh,
klienjesne dah gøølijh vååjnoeh.
Tjaetsien-ledtieh dah aaj klienjieh,
johkh goh silph dah vååjnoeh gelkieh.
Aajroeh klijkieh aajroeh klienjieh,
almetjh aavoen almetjh juejkieh
stoerre jeanoem våålese.
4. Saemien eatneme jih saemieh
eah leah annje jaavoelamme.
Fåjjoeh tjuvrieh åesiestäjjah
faelskies skaejhvieh skaehtie-fåvhtah.
Vyörtegs veaksehks saemien boelve!
Vyörtegs raffies saemien boelve!
Ij naan dåara saemiej gaskem,
ij naan virre galkasovveme.
Raeffie saemien boelvesne.
5. Dovletje lea mijjen maadtoe
miedtiejidie baajhtestamme.
Mijjieh aaj, viellh vuastalibie
vueliedäjjah tjimkes-laakan!
Biejjien baerniej veaksehks maadtoe!
Eah edtjh datnem fäjjoeh nåhkehtidh,
jis geehth jijtjedh gullie-gielem,
måjhtah maadtoen bihkedassem:
Saemien eatneme saemide!
1. Nuelesne dan elmien jissien
vååjnesh saemiej eatneme lea.
Vaeriej duekesne guevtelh vaajjah,
våaroen tjielke jaevrieh vååjnoeh.
Dalvesh, vaerieh, vaartoeh, vuemieh
alnadahkh elmeden vööste.
Johkh vijtjeldieh vuejtieh sjuvvieh.
Vaartoeh, gaejsieh, njiemehtje-spaenjieh
tjåadtjoeh vøøste mearoem.
2. Daelvege goss' vähtjadahke
tjuatsa, elmie, gåaltoeminie.
Läjhkan saemien-boelve eahtsa
jijtse barkoeh, årroeh-sijjieh.
Fealadäjjam aske tjuavka,
goeksegh buelieh, naestieh gijkieh.
Bovtsen kraaje sermiej sisnie,
jaevrieh vaegkieh govloeh sjuevvieh,
gierehtsh råantjoeh daelvege.
3. Giesege goss' biejjie guaka
vaerieh vuejtieh jaevrieh klienjieh.
Mearoeh jaavretjh, baaroeh guedtieh,
klienjesne dah gøølijh vååjnoeh.
Tjaetsien-ledtieh dah aaj klienjieh,
johkh goh silph dah vååjnoeh gelkieh.
Aajroeh klijkieh aajroeh klienjieh,
almetjh aavoen almetjh juejkieh
stoerre jeanoem våålese.
4. Saemien eatneme jih saemieh
eah leah annje jaavoelamme.
Fåjjoeh tjuvrieh åesiestäjjah
faelskies skaejhvieh skaehtie-fåvhtah.
Vyörtegs veaksehks saemien boelve!
Vyörtegs raffies saemien boelve!
Ij naan dåara saemiej gaskem,
ij naan virre galkasovveme.
Raeffie saemien boelvesne.
5. Dovletje lea mijjen maadtoe
miedtiejidie baajhtestamme.
Mijjieh aaj, viellh vuastalibie
vueliedäjjah tjimkes-laakan!
Biejjien baerniej veaksehks maadtoe!
Eah edtjh datnem fäjjoeh nåhkehtidh,
jis geehth jijtjedh gullie-gielem,
måjhtah maadtoen bihkedassem:
Saemien eatneme saemide!
inviata da Juha Rämö - 21/11/2016 - 13:32
Lingua: Sami meridionale
3a. Il testo originale in Sami Meridionale (versione alternativa)
3a. Lyrics in Southern Sami (Alternative version)
3a. Lyrics in Southern Sami (Alternative version)
La presente versione alternativa dell'inno in Sami meridionale proviene, come le altre versioni nelle lingue Sami, da en.wikipedia e da altre edizioni di Wikipedia in varie lingue. L'autore non è menzionato.
The following alternative version of the Sami national anthem in Southern Sami is reproduced, as the other versions in the different Sami languages, from en.wikipedia and other Wikipedia editions in other languages. The author is not mentioned. [RV]
The following alternative version of the Sami national anthem in Southern Sami is reproduced, as the other versions in the different Sami languages, from en.wikipedia and other Wikipedia editions in other languages. The author is not mentioned. [RV]
SAEMIE EATNEMEN VUELIE
1. Noerthenaestiej gijken nueliem
soejmi Saemielaante jæjhta:
Vaerieh vaeriej duekieh vååjnoeh,
jaevrieh jaevriej dubpielisnie.
Elmien vøøste vaartoeh, aesieh
lokngesieh jih vitnededtieh.
Johkh jih skåakh jis bursieh, sjuvvieh,
kraevies praare baektienjuanah
saelhtietjaetsiem dåastoehtieh.
2. Garre daelvien biegke, baajkoe,
værtoe, væhtjedh, vesties hovme.
Saemien såelien gåetiedjaveh
darhke saemien vaajmoen lihke.
Fealadæjjan baalkah tjuevkieh,
aske, goeksegh, naestieh gijkieh.
Stråmhpoej sisnie golvoe råavka,
johke sjåvva, baaroeh bursieh,
gierehtsh daelvie-baalkine.
3. Gosse giesiebiejjie guaka,
vaerieh, vaartoeh, saelhtiegaedtieh.
Gøølijh gullieklienjedahken
soejmi saelhtieh, sovvenh suvkieh.
Tjaebpies tjaetsieledtieh klienjieh,
johkh goh silpejeanoeh vååjnoeh.
Staahkoeh vååjnoeh, aajroeh gijkieh.
Almetjh laavloen vuelkieh sovken,
garseraejkiem, sovvenh, johkh.
4. Saemielaanten såeliej maadtoe
jijnjem ååjseme dan guhkiem.
Tjuvrieh, vesties gærroedæjjah,
faelskies skaehtie-kriebpesjæjjah.
Aavodh, – nænnoes saemien såelie!
Aavodh, – raeffien roehtsen dålle!
Idtjin saemieh gåessie dåaroeh
ij leah gåssie saemiej luvnie
viellen virre varrteme.
5. Maadtoen vieksiesvoeten gaavhtan
vesties vuekie tjoeri tjijtedh.
Mijjeh dovne vuastalibie, dejtie
gieh edtjieh mijjem dibledh.
Biejjien baerniej vieksies maadtoe!
Ih galkh gåessie ååjsehtalledh
gosse gielem buektehth geehtedh,
aahkaj aajjaj baakoeh mujhtedh:
Saemien dajveh saemide!
1. Noerthenaestiej gijken nueliem
soejmi Saemielaante jæjhta:
Vaerieh vaeriej duekieh vååjnoeh,
jaevrieh jaevriej dubpielisnie.
Elmien vøøste vaartoeh, aesieh
lokngesieh jih vitnededtieh.
Johkh jih skåakh jis bursieh, sjuvvieh,
kraevies praare baektienjuanah
saelhtietjaetsiem dåastoehtieh.
2. Garre daelvien biegke, baajkoe,
værtoe, væhtjedh, vesties hovme.
Saemien såelien gåetiedjaveh
darhke saemien vaajmoen lihke.
Fealadæjjan baalkah tjuevkieh,
aske, goeksegh, naestieh gijkieh.
Stråmhpoej sisnie golvoe råavka,
johke sjåvva, baaroeh bursieh,
gierehtsh daelvie-baalkine.
3. Gosse giesiebiejjie guaka,
vaerieh, vaartoeh, saelhtiegaedtieh.
Gøølijh gullieklienjedahken
soejmi saelhtieh, sovvenh suvkieh.
Tjaebpies tjaetsieledtieh klienjieh,
johkh goh silpejeanoeh vååjnoeh.
Staahkoeh vååjnoeh, aajroeh gijkieh.
Almetjh laavloen vuelkieh sovken,
garseraejkiem, sovvenh, johkh.
4. Saemielaanten såeliej maadtoe
jijnjem ååjseme dan guhkiem.
Tjuvrieh, vesties gærroedæjjah,
faelskies skaehtie-kriebpesjæjjah.
Aavodh, – nænnoes saemien såelie!
Aavodh, – raeffien roehtsen dålle!
Idtjin saemieh gåessie dåaroeh
ij leah gåssie saemiej luvnie
viellen virre varrteme.
5. Maadtoen vieksiesvoeten gaavhtan
vesties vuekie tjoeri tjijtedh.
Mijjeh dovne vuastalibie, dejtie
gieh edtjieh mijjem dibledh.
Biejjien baerniej vieksies maadtoe!
Ih galkh gåessie ååjsehtalledh
gosse gielem buektehth geehtedh,
aahkaj aajjaj baakoeh mujhtedh:
Saemien dajveh saemide!
inviata da Riccardo Venturi - 12/12/2016 - 05:39
Lingua: Sami (Altre) (Lappone di Skolt / Skolt Sami)
4. Il testo originale in Sami di Skolt, di Sinikka Semenoja e Anni Feodoroff
4. Lyrics in Southern Sami, by Sinikka Semenoja and Anni Feodoroff
4. Lyrics in Southern Sami, by Sinikka Semenoja and Anni Feodoroff
SÄÄ´MSOOǤǤ LAULL
1. Ku´ǩǩen tâ´vven Juu´se vue´lnn,
Sää´m čiõkk, Sää´m jânnam.
Tuõddâr kuâsttai tuõddâr tue´ǩǩen,
jääu´r špelkka jääu´r veâlgga.
Ceägg tuõddâr čokk laaǥǥ,
pajjna´dde ââ´lm vuâstta.
Šuâlee jooǥǥ, šuuvee väär,
ceägg njaarǥ ru´vddrââ´dd
cäkkâ´tte šuârm miâr vuâstta.
2. Vaččai tääi´b lie tä´lvv fiõlli,
piõgg da porgg lie meä´rte´mes.
Sää´m sokk siõlin miõlin
tõndiõtt väimstes rää´ǩǩast jânnmes.
Joođjid, määtklaid mään čuâvad,
tâ´vven pue´lle kuuskõõzz ââ´lmest.
Ruåčkâs, ruõvggâs rååđain kollai,
groom teâudd jääu´rid, jie´ğğid.
Če´rres kuâlkkân tä´lvvǩeäi´n mie´ldd.
3. Na ǥo ǩie´ss peeivaž kållad,
mie´ccid, miârid, jäu´rr’reeddaid,
kå´llǩimaldõõzzâst kue´llšii´lli
so´ǩǩe miârin, so´ǩǩe jääu´rin.
Ko´llen čue´vve čää´cclåådda,
silbbân čue´vve Sää´mveerd,
čuâlmma čuâlmain, leädggad ääirain,
so´ǩǩe, lue´štte oumma lääu´lee´l
kuõškid, ǩeâuŋsid, sâvvnid.
4. Sää´mjânnam sokk’kå´dd
tät lij ǩeârddam koddjireeisaid,
ko´ddičuuđid, kårrkaau´pid,
smuuđ veä´reld piiđva´lddjid.
Tiõrv Tu´nne, si´tǩǩes sokk
tiõrv, rää´ǩǩes rääuh maadd!
Jeäla tuäraid tuärrvuättam,
jeäla viilljeez võõr vuârdtama
saa´mi sijvâs sooǥǥ se´st.
5. Maaddârää´jj mee´st lie tuu´l
vuäittam veä´reld tue´jjeei pâ´jjel.
Vuâsttlâ´sttep viillj, mij še,
sitkkâdvuõđin suä´rddeejeem!
Sokk rää´ves Pei´vvpäärnai
ij tuu vuei´t vâjjlažžad
jõs veâl määttak kå´llǩiõlad,
mooštak maaddâr maddji saa´nid:
Sää´mjânnam saa´mi lij!
1. Ku´ǩǩen tâ´vven Juu´se vue´lnn,
Sää´m čiõkk, Sää´m jânnam.
Tuõddâr kuâsttai tuõddâr tue´ǩǩen,
jääu´r špelkka jääu´r veâlgga.
Ceägg tuõddâr čokk laaǥǥ,
pajjna´dde ââ´lm vuâstta.
Šuâlee jooǥǥ, šuuvee väär,
ceägg njaarǥ ru´vddrââ´dd
cäkkâ´tte šuârm miâr vuâstta.
2. Vaččai tääi´b lie tä´lvv fiõlli,
piõgg da porgg lie meä´rte´mes.
Sää´m sokk siõlin miõlin
tõndiõtt väimstes rää´ǩǩast jânnmes.
Joođjid, määtklaid mään čuâvad,
tâ´vven pue´lle kuuskõõzz ââ´lmest.
Ruåčkâs, ruõvggâs rååđain kollai,
groom teâudd jääu´rid, jie´ğğid.
Če´rres kuâlkkân tä´lvvǩeäi´n mie´ldd.
3. Na ǥo ǩie´ss peeivaž kållad,
mie´ccid, miârid, jäu´rr’reeddaid,
kå´llǩimaldõõzzâst kue´llšii´lli
so´ǩǩe miârin, so´ǩǩe jääu´rin.
Ko´llen čue´vve čää´cclåådda,
silbbân čue´vve Sää´mveerd,
čuâlmma čuâlmain, leädggad ääirain,
so´ǩǩe, lue´štte oumma lääu´lee´l
kuõškid, ǩeâuŋsid, sâvvnid.
4. Sää´mjânnam sokk’kå´dd
tät lij ǩeârddam koddjireeisaid,
ko´ddičuuđid, kårrkaau´pid,
smuuđ veä´reld piiđva´lddjid.
Tiõrv Tu´nne, si´tǩǩes sokk
tiõrv, rää´ǩǩes rääuh maadd!
Jeäla tuäraid tuärrvuättam,
jeäla viilljeez võõr vuârdtama
saa´mi sijvâs sooǥǥ se´st.
5. Maaddârää´jj mee´st lie tuu´l
vuäittam veä´reld tue´jjeei pâ´jjel.
Vuâsttlâ´sttep viillj, mij še,
sitkkâdvuõđin suä´rddeejeem!
Sokk rää´ves Pei´vvpäärnai
ij tuu vuei´t vâjjlažžad
jõs veâl määttak kå´llǩiõlad,
mooštak maaddâr maddji saa´nid:
Sää´mjânnam saa´mi lij!
inviata da Juha Rämö - 21/11/2016 - 13:34
Lingua: Sami (Altre) (Lappone di Inari / Inari Sami)
5. Il testo originale in Sami di Inari, di Matti Morottaja, o Kuobž-Saammâl Matti
5. Lyrics in Inari Sami, by Matti Morottaja, or Kuobž-Saammâl Matti
Matti Heikki Ilmari Morottaja dahjege Kuobžâ-Saammâl Matti (riegádan juovlamánu 28. 1942) lei anáraš Suoma Sámedikki lahttu. Son lea maid bargan áŋgirit anárašgiela ovdii. Son lea leamašan Anarâškielâ servi-searvvi ságadoalli searvvi vuođđudeami rájes. Su gánddain Petteriin ja Mikkâliin lea maid ovddidan anárašgiela. Morottaja fidjii Suomen Kulttuurirahasto Mikael Agricola -medaljja cuoŋománu 1. beaivve 2007. Matti Morottaja lea doaimmahan girjji Tovlááh mainâseh jagis 1996 Girjjis leat máidnasat ja muitalusat Anarâš- ja Sápmelaš-bláđiin, jagiin 1968-70 čohkkejuvvon jietnabáttiin ja Aanaarkiela čájttuzeh -čoaggáldagas. Ovttas Mattus Ilmariin Morottaja lea doaimmahan noveallačoaggáldaga Kyelisieidi maccâm já eres novelleh, mii ilbmái juovllat 2005.
Matti Heikki Ilmari Morottaja eli Karhu-Sammelin Matti, (s. 28. joulukuuta 1942 Sammuttijärvi, Suomi) on inarinsaamelainen ääninauhojen tekijä, opettaja ja entinen Suomen saamelaiskäräjien jäsen. Hän on myös toiminut Anarâškielâ servi -yhdistyksessä sen perustamisesta asti. Hänen poikansa Petter ja Mikkâl ovat myös edistäneet inarinsaamen käyttöä omalla tavallaan. Morottaja sai Suomen Kulttuurirahaston Mikael Agricola -mitalin 1. huhtikuuta 2007. Vuonna 1996 Matti Morottaja toimitti kirjan nimeltä Tovlááh mainâseh, joka sisältää satuja ja tarinoita Anarâš- ja Sabmelaš-lehdistä, vuosina 1968–70 tehdyistä ääninauhoista ja Aanaarkiela čájttuzeh -kokoelmasta. Yhdessä Ilmari Mattuksen kanssa Morottaja on toimittanut novellikokoelman Kyelisieidi maccâm já eres novelleh (Kalaseidan paluu ja muita novelleja), joka ilmestyi jouluna 2005.
Matti Heikki Ilmari Morottaja, född 28 december 1942 i Sammuttijärvi i Finland, är en enaresamisk översättare, författare och politiker. Matti Morottaja utbildade sig på den samiska kristna folkhögskolan i Enare och lärarseminariet i Kemijärvi, där han tog examen 1969. Han arbetade i Åbo och bedrev samtidigt universitetsstudier. Åren 1971-76 var han lärare på den samiska kristna folkhögskolan i Enare. Han var ledamot i Delegationen för sameärenden, föregångare till Sametinget från det att det grundades 1973 och han var dess ordförande under sex år. Från 1976 arbetade han med utveckling av undervisning på samiska länsstyrelsen i Lappland. Från 1997 och till sin pensionering var han heltidslärare i enaresamiska.
Matti Heikki Ilmari Morottaja or Kuobž-Saammâl Matti, (b. December 28, 1942 in Sammuttijärvi, Finland) is an Inari Sámi author, teacher and member of the Sami Parliament of Finland, serving as president for six years. He has served as president of the Inari Sámi Language Association since its foundation. His sons, Petter and Mikkâl, have also promoted the use of Inari Sámi in their own way: Petter as the editor-in-chief of Kierâš, a digital weekly in Inari Sámi and Mikkâl as the first rapper to rap in Inari Sámi in the world. Morottaja received the Mikael Agricola Prize from the Finnish Cultural Foundation on April 1, 2007. In 1996, Matti Morottaja was the editor for a book called Tovlááh mainâseh, which contains stories and tales from the publications Anarâš and Sábmelaš, from audiotapes made between 1968 and 1970 and from the anthology Aanaarkiela čájttuzeh. Together with Ilmari Mattus, Morottaja has served as editor for the short-story anthology called Kyelisieidi maccâm já eres novelleh, which was published at Christmas 2005.
Matti Heikki Ilmari Morottaja, o Kuobž-Saammâl Matti (nato il 28 dicembre 1942 a Sammuttijärvi in Finlandia) è uno scrittore e insegnante di lingua Sami di Inari, nonché membro del Parlamento Sami di Finlandia, di cui è stato presidente per sei anni. E' stato anche presidente dell'Associazione per la Lingua Sami dei Inari sin dalla sua fondazione. I suoi figli, Petter e Mikkâl, hanno ugualmente sostenuto e promosso l'uso del Sami di Inari ognuno a modo proprio: Petter come redattore capo di Kierâš, un settimanale digitale in Sami di Inari, e Mikkâl componendo e eseguendo il primo rap in Sami di Inari. Matti Morottaja ha ricevuto il premio Mikael Agricola dalla Fondazione Culturale Finlandese il 1° aprile 2007.
5. Lyrics in Inari Sami, by Matti Morottaja, or Kuobž-Saammâl Matti
Matti Morottaja.
Matti Heikki Ilmari Morottaja dahjege Kuobžâ-Saammâl Matti (riegádan juovlamánu 28. 1942) lei anáraš Suoma Sámedikki lahttu. Son lea maid bargan áŋgirit anárašgiela ovdii. Son lea leamašan Anarâškielâ servi-searvvi ságadoalli searvvi vuođđudeami rájes. Su gánddain Petteriin ja Mikkâliin lea maid ovddidan anárašgiela. Morottaja fidjii Suomen Kulttuurirahasto Mikael Agricola -medaljja cuoŋománu 1. beaivve 2007. Matti Morottaja lea doaimmahan girjji Tovlááh mainâseh jagis 1996 Girjjis leat máidnasat ja muitalusat Anarâš- ja Sápmelaš-bláđiin, jagiin 1968-70 čohkkejuvvon jietnabáttiin ja Aanaarkiela čájttuzeh -čoaggáldagas. Ovttas Mattus Ilmariin Morottaja lea doaimmahan noveallačoaggáldaga Kyelisieidi maccâm já eres novelleh, mii ilbmái juovllat 2005.
Matti Heikki Ilmari Morottaja eli Karhu-Sammelin Matti, (s. 28. joulukuuta 1942 Sammuttijärvi, Suomi) on inarinsaamelainen ääninauhojen tekijä, opettaja ja entinen Suomen saamelaiskäräjien jäsen. Hän on myös toiminut Anarâškielâ servi -yhdistyksessä sen perustamisesta asti. Hänen poikansa Petter ja Mikkâl ovat myös edistäneet inarinsaamen käyttöä omalla tavallaan. Morottaja sai Suomen Kulttuurirahaston Mikael Agricola -mitalin 1. huhtikuuta 2007. Vuonna 1996 Matti Morottaja toimitti kirjan nimeltä Tovlááh mainâseh, joka sisältää satuja ja tarinoita Anarâš- ja Sabmelaš-lehdistä, vuosina 1968–70 tehdyistä ääninauhoista ja Aanaarkiela čájttuzeh -kokoelmasta. Yhdessä Ilmari Mattuksen kanssa Morottaja on toimittanut novellikokoelman Kyelisieidi maccâm já eres novelleh (Kalaseidan paluu ja muita novelleja), joka ilmestyi jouluna 2005.
Matti Heikki Ilmari Morottaja, född 28 december 1942 i Sammuttijärvi i Finland, är en enaresamisk översättare, författare och politiker. Matti Morottaja utbildade sig på den samiska kristna folkhögskolan i Enare och lärarseminariet i Kemijärvi, där han tog examen 1969. Han arbetade i Åbo och bedrev samtidigt universitetsstudier. Åren 1971-76 var han lärare på den samiska kristna folkhögskolan i Enare. Han var ledamot i Delegationen för sameärenden, föregångare till Sametinget från det att det grundades 1973 och han var dess ordförande under sex år. Från 1976 arbetade han med utveckling av undervisning på samiska länsstyrelsen i Lappland. Från 1997 och till sin pensionering var han heltidslärare i enaresamiska.
Matti Heikki Ilmari Morottaja or Kuobž-Saammâl Matti, (b. December 28, 1942 in Sammuttijärvi, Finland) is an Inari Sámi author, teacher and member of the Sami Parliament of Finland, serving as president for six years. He has served as president of the Inari Sámi Language Association since its foundation. His sons, Petter and Mikkâl, have also promoted the use of Inari Sámi in their own way: Petter as the editor-in-chief of Kierâš, a digital weekly in Inari Sámi and Mikkâl as the first rapper to rap in Inari Sámi in the world. Morottaja received the Mikael Agricola Prize from the Finnish Cultural Foundation on April 1, 2007. In 1996, Matti Morottaja was the editor for a book called Tovlááh mainâseh, which contains stories and tales from the publications Anarâš and Sábmelaš, from audiotapes made between 1968 and 1970 and from the anthology Aanaarkiela čájttuzeh. Together with Ilmari Mattus, Morottaja has served as editor for the short-story anthology called Kyelisieidi maccâm já eres novelleh, which was published at Christmas 2005.
Matti Heikki Ilmari Morottaja, o Kuobž-Saammâl Matti (nato il 28 dicembre 1942 a Sammuttijärvi in Finlandia) è uno scrittore e insegnante di lingua Sami di Inari, nonché membro del Parlamento Sami di Finlandia, di cui è stato presidente per sei anni. E' stato anche presidente dell'Associazione per la Lingua Sami dei Inari sin dalla sua fondazione. I suoi figli, Petter e Mikkâl, hanno ugualmente sostenuto e promosso l'uso del Sami di Inari ognuno a modo proprio: Petter come redattore capo di Kierâš, un settimanale digitale in Sami di Inari, e Mikkâl componendo e eseguendo il primo rap in Sami di Inari. Matti Morottaja ha ricevuto il premio Mikael Agricola dalla Fondazione Culturale Finlandese il 1° aprile 2007.
SÄÄMI SUUVÂ LAAVLÂ
1. Tääbbin tavveen Távgái vyelni
mist lii stuorrâ Säämieennâm.
Tuodâr liäbbáá tuoddâr tyehin,
jävri šiärráá jäävri alda.
Čoheh čielgijn, čoroh čuumâin
alanedeh alme vuástá.
Šäävvih juuvah, šuveh vyevdih,
cäähih ciägu stälinjaargah
meendu muávroo meerâ siis.
2. Tälviv tääbbin puolâšpiegah,
muotâpuurgah merettemeh.
Säämi suuhâ siäloin mieláin
iäccá kuittâg enâmijdis.
Máđháliist láá mánutteveh,
kiđordeijee kuovsâkkâsah,
ruoškâs, ruovgâš roođoin kulloo,
juucâ jaavrijn, jolgâdâsâin,
kerrisskaalâ maađij mield.
3. Já ko kesipiäiváš páštá
meecijn, meerâin, merâriddoin,
kole siste kuálásteijeeh
suiloh meerâin, suiloh jaavrijn.
Kollen čyevih čäcilodeh,
silbân kolgeh Säämi juuvah,
šiälguh čyeimih, šliäđguh ááiruh,
lyeštih almaah lávlustâlân
kiävŋáid, kuoškâid, kuánilijd.
4. Säämieennâm suhâkodde
tot lii killám toijuuhánnáá
koddee čuuđijd, karokaavpijd,
viehis veriviäru väldeid.
Tiervâ tunjin, si hes suuhâ!
Tiervâ tunjin, ráávhu ruotâs!
Tust láá suáđih sođâhánnáá,
viiljâin vorrâ vardehánnáá.
Sijvo suuhâ sämmilâš!
5. Maaddârää´jj mee´st lie tuu´l
vuäittam veä´reld tue´jjeei pâ´jjel.
Vuâsttlâ´sttep viillj, mij še,
sitkkâdvuõđin suä´rddeejeem!
Sokk rää´ves Pei´vvpäärnai
ij tuu vuei´t vâjjlažžad
jõs veâl määttak kå´llǩiõlad,
mooštak maaddâr maddji saa´nid:
Sää´mjânnam saa´mi lij!
1. Tääbbin tavveen Távgái vyelni
mist lii stuorrâ Säämieennâm.
Tuodâr liäbbáá tuoddâr tyehin,
jävri šiärráá jäävri alda.
Čoheh čielgijn, čoroh čuumâin
alanedeh alme vuástá.
Šäävvih juuvah, šuveh vyevdih,
cäähih ciägu stälinjaargah
meendu muávroo meerâ siis.
2. Tälviv tääbbin puolâšpiegah,
muotâpuurgah merettemeh.
Säämi suuhâ siäloin mieláin
iäccá kuittâg enâmijdis.
Máđháliist láá mánutteveh,
kiđordeijee kuovsâkkâsah,
ruoškâs, ruovgâš roođoin kulloo,
juucâ jaavrijn, jolgâdâsâin,
kerrisskaalâ maađij mield.
3. Já ko kesipiäiváš páštá
meecijn, meerâin, merâriddoin,
kole siste kuálásteijeeh
suiloh meerâin, suiloh jaavrijn.
Kollen čyevih čäcilodeh,
silbân kolgeh Säämi juuvah,
šiälguh čyeimih, šliäđguh ááiruh,
lyeštih almaah lávlustâlân
kiävŋáid, kuoškâid, kuánilijd.
4. Säämieennâm suhâkodde
tot lii killám toijuuhánnáá
koddee čuuđijd, karokaavpijd,
viehis veriviäru väldeid.
Tiervâ tunjin, si hes suuhâ!
Tiervâ tunjin, ráávhu ruotâs!
Tust láá suáđih sođâhánnáá,
viiljâin vorrâ vardehánnáá.
Sijvo suuhâ sämmilâš!
5. Maaddârää´jj mee´st lie tuu´l
vuäittam veä´reld tue´jjeei pâ´jjel.
Vuâsttlâ´sttep viillj, mij še,
sitkkâdvuõđin suä´rddeejeem!
Sokk rää´ves Pei´vvpäärnai
ij tuu vuei´t vâjjlažžad
jõs veâl määttak kå´llǩiõlad,
mooštak maaddâr maddji saa´nid:
Sää´mjânnam saa´mi lij!
inviata da Juha Rämö - 21/11/2016 - 13:36
Lingua: Sami (Altre) (Lappone di Kildin / Kildin Sami)
6. Il testo originale in Sami di Kildin
6. Lyrics in Kildin Sami
6. Lyrics in Kildin Sami
Il Sami di Kildin è parlato da circa 300 persone di etnia Sami nella penisola di Kola, appartenente alla Federazione Russa; si tratta di un dialetto Sami parecchio divergente dagli altri, divergenza accentuata anche dal fatto che è scritto ufficialmente con una forma di alfabeto cirillico. L'autore della versione dell'inno nazionale Sami in Sami di Kildin non è menzionato nelle fonti disponibili (Wikipedia e Samskaja Simvolika). La versione è accompagnata da un tentativo di trascrizione in caratteri latini.
Kildin Sami is spoken by about 300 people of Sami nationality in the Kola Peninsula, belonging to the Russian Federation; Kildin Sami differs considerably from the other Sami languages, a difference made even more evident by the Cyrillic script in official use for the language. The author of the Kildin Sami version of the Sami national anthem is not mentioned in the available sources (Wikipedia and Samskaja Simvolika). The version is provided with a transcription in Roman characters.[RV]
Kildin Sami is spoken by about 300 people of Sami nationality in the Kola Peninsula, belonging to the Russian Federation; Kildin Sami differs considerably from the other Sami languages, a difference made even more evident by the Cyrillic script in official use for the language. The author of the Kildin Sami version of the Sami national anthem is not mentioned in the available sources (Wikipedia and Samskaja Simvolika). The version is provided with a transcription in Roman characters.[RV]
СОАМЕ ШУРЬМУСЕ ЛА̄ВВЛ
1. Альмест чуввесь тоасьтэ вӯлленҍ
Куххьккенҍ аляхт Соаме Е̄ммьӊе.
Па̄ххькк па̄кьк мӣлльтэ уйтант кукас,
Ко̄лкэв эвтес ча̄зь ча̄зь мӣлльтэ.
Урьтэ вуйв я е̄нас пагка
Выммьдуэвма ле̄в алехь аллма.
Коаввкэв ва̄рь, я ко̄ллкэв кӯшшк ёг.
Кырртэв чӣӊӊлэс ёавьренҍ э̄ххтэ,
Ко̄ммьтэсь нэ̄ммьпьесь ме̄рэнҍвя̄л.
2. Та̄лльва чоавч ле̄в шӯрр та̄ввь е̄ммьнесьт,
Вэ̄зэнҍ вӣ ллькесь коаххтал ёабьретҍ
Ӣӊкэнҍ са̄мь мӣн о̄ллмэ то̄ӆӆькьев
Пуадта вӣресь ва̄рне кӯтҍкетҍ.
Воафсхэсс сӣрант та̄лльва кыдта,
Пӯдзэ пэ̄гант куллай ла̄ввлэнҍ.
Роатткъев э̄лл па̄кь нёллькесь ёавьренҍ,
Ке̄ресь мэ̄ннэв раст я чӯлл ча̄р,
Вэ̄ннса налла налла кэскэсьт нэмпэ.
3. Поашт пе̄ййв вӯлкхалл нюлэтҍ е̄ммьнье,
Воаретҍ, ёавьретҍ, ме̄рр э̄лл нэмпэтҍ,
Касьт таввь о̄ллмэ шыллев коалль кӯль.
А̄ввт со̄нн лонҍтэтҍ йхесь поаззксэнҍ.
Сыллпэнҍ вуаӆӆк мӣн са̄мь е̄ммьне.
Рынтэсьт о̄ййкьювв, арьй лыэшшт ча̄дза,
Сугкал тавас, вуаййпе нэмпэнҍ,
Мугка вуэссь и аннта соннӭ
Аллма кӯшкэ э̄лл ла̄вл кыррьтэв.
4. Соаме ммьне шэ̄ннтад ко̄нҍтэтҍ.
Ке эйй та̄ххтма кадцьсе е̄ммьнян.
Са̄мь никенн ейй та̄ххтма коаннҍтэ,
Вӣлье ве̄р ейй аннта ко̄ллкэ.
Ӣге са̄ммьля ло̄ссесь вуэзесь,
Кӣршэ со̄нн пугк аннтма рэ̄зэтҍ.
Тӣррв, са̄мь олма, агесь кӣрршэй!
Тӣррв мыр шоабшей роавас вуэнҍтэсь!
Лувьтэнҍ ча̄рэсьт выйей агесь.
5. Моаннтар а̄й, а̄к ӣллень, вӯххьтеэнҍ
Пугк шӯрр рэ̄зэтҍ е̄рркъя па̄лесьт.
Быдт э мыйе буаййпе бйльйням,
Пыххта я̄лэн ло̄сстэгуэйм шӯрр.
Са̄ммыля тоавас, шэ̄ннтъта пӣйвенҍ,
Ев ля рэ̄з то̄н буххьтэ вуайченҍ,
Кӣлант коалль вуанч пынне эбтэс,
Моаннтар а̄янт соаг ва̄льт е̄ррма:
Соаме ва̄пткэсь Е̄ммьне Соаметв!
SOAMYE ŠURĬMUSYE LĀVVL
Alĭmyest čuvvyesĭ toasĭte vūllyenj
Kuχχĭkkyenj aljaχt Soamye Yēmmĭṇye.
Pāχχĭkk pākĭk mīllĭtye uytant kukas,
Kōlkev evtyes čāzĭ čāzĭ mïllĭte,
Urĭte vuyv ja yēnas pagka
Vɨmmĭduevma lyēv alyeχĭ allma.
Koavvkev vārĭ, ya kōllkev kūššk ëg.
Kɨrrtev čiṇṇles ëavĭrenj ēχχte,
Kōmmĭtesĭ nēmmĭpĭyesĭ myērenjvyāl.
Tāllĭva čoavč lyēv šūrr tāvvĭ yēmmĭnyesĭt,
Vēzenj vī llĭkyesĭ koaχχtal ëabĭryetj
Īṇkenj sāmĭ mīn ōllme tōḷḷĭkĭyev
Puadta vīryesĭ vārnye kūtjkyetj.
Voafsχess sīrant tāllĭva kɨdta,
Pūdze pēgant kullay lāvvlenj.
Roattkŭyev yēll pākŭ nëllĭkyesĭ ëavĭryenj,
Kyēresĭ mēnnev rast ya čūll čār,
Vēnnsa nalla nalla keskesĭt nempe.
Poašt pyēyyv vūlkχall nyuletj yēmmĭnĭye,
Voaryetj, ëavĭryetj, myērr yēll nempetj,
Kasĭt tavvĭ ōllme šɨllyev koallĭ kūlj.
Āvvt sōnn lonjtetj yχyesĭ poazzksenj.
Sɨllpenj vuaḷḷk mīn sāmĭ yēmmĭnye.
Rɨntesĭt ōyykŭyuvv, arĭy lɨeššt čādza,
Sugkal tavas, vuayypye nempenj,
Mugka vuessĭ i annta sonnë
Allma kūške ēll lāvl kɨrrĭtev.
Siame mmĭnye šyēnntad kōnjtetj.
Kye eyy tāχχtma kadcĭse yēmmĭnyan.
Sāmĭ nikyenn eyy tāχχtma koannjte,
Vīlĭe vyēr eyy annta kōllke.
Īge sāmmĭlya lōssesĭ vuezyesĭ,
Kīrše sōnn pugk anntma rēzetj.
Tīrrv, sāmj olma, agesĭ kīrršey!
Tīrrv mɨr šoabšey roavas vuenjtesĭ!
Luvĭtenj čāresĭt vɨyey agesĭ.
Moanntar āy, āk īllyenĭ, vūχχĭtyeenj
Pugk šūrr rēzetj yērrkŭya pālesĭt.
Bɨdt e mɨyye buayypye bylĭynyam,
Pɨχχta yālen lōsstegueym šūrr.
Sāmmɨlya toavas, šēnntĭta pīyvyenj,
Ev lya rēz tōn buχχĭte vuayčyenj,
Kīlant koallĭ vuanč pɨnnye ebtes,
Moanntar āyant soag vālĭt yērrma:
Soamye vāptkesĭ Yēmmĭnye Soamyetv!
1. Альмест чуввесь тоасьтэ вӯлленҍ
Куххьккенҍ аляхт Соаме Е̄ммьӊе.
Па̄ххькк па̄кьк мӣлльтэ уйтант кукас,
Ко̄лкэв эвтес ча̄зь ча̄зь мӣлльтэ.
Урьтэ вуйв я е̄нас пагка
Выммьдуэвма ле̄в алехь аллма.
Коаввкэв ва̄рь, я ко̄ллкэв кӯшшк ёг.
Кырртэв чӣӊӊлэс ёавьренҍ э̄ххтэ,
Ко̄ммьтэсь нэ̄ммьпьесь ме̄рэнҍвя̄л.
2. Та̄лльва чоавч ле̄в шӯрр та̄ввь е̄ммьнесьт,
Вэ̄зэнҍ вӣ ллькесь коаххтал ёабьретҍ
Ӣӊкэнҍ са̄мь мӣн о̄ллмэ то̄ӆӆькьев
Пуадта вӣресь ва̄рне кӯтҍкетҍ.
Воафсхэсс сӣрант та̄лльва кыдта,
Пӯдзэ пэ̄гант куллай ла̄ввлэнҍ.
Роатткъев э̄лл па̄кь нёллькесь ёавьренҍ,
Ке̄ресь мэ̄ннэв раст я чӯлл ча̄р,
Вэ̄ннса налла налла кэскэсьт нэмпэ.
3. Поашт пе̄ййв вӯлкхалл нюлэтҍ е̄ммьнье,
Воаретҍ, ёавьретҍ, ме̄рр э̄лл нэмпэтҍ,
Касьт таввь о̄ллмэ шыллев коалль кӯль.
А̄ввт со̄нн лонҍтэтҍ йхесь поаззксэнҍ.
Сыллпэнҍ вуаӆӆк мӣн са̄мь е̄ммьне.
Рынтэсьт о̄ййкьювв, арьй лыэшшт ча̄дза,
Сугкал тавас, вуаййпе нэмпэнҍ,
Мугка вуэссь и аннта соннӭ
Аллма кӯшкэ э̄лл ла̄вл кыррьтэв.
4. Соаме ммьне шэ̄ннтад ко̄нҍтэтҍ.
Ке эйй та̄ххтма кадцьсе е̄ммьнян.
Са̄мь никенн ейй та̄ххтма коаннҍтэ,
Вӣлье ве̄р ейй аннта ко̄ллкэ.
Ӣге са̄ммьля ло̄ссесь вуэзесь,
Кӣршэ со̄нн пугк аннтма рэ̄зэтҍ.
Тӣррв, са̄мь олма, агесь кӣрршэй!
Тӣррв мыр шоабшей роавас вуэнҍтэсь!
Лувьтэнҍ ча̄рэсьт выйей агесь.
5. Моаннтар а̄й, а̄к ӣллень, вӯххьтеэнҍ
Пугк шӯрр рэ̄зэтҍ е̄рркъя па̄лесьт.
Быдт э мыйе буаййпе бйльйням,
Пыххта я̄лэн ло̄сстэгуэйм шӯрр.
Са̄ммыля тоавас, шэ̄ннтъта пӣйвенҍ,
Ев ля рэ̄з то̄н буххьтэ вуайченҍ,
Кӣлант коалль вуанч пынне эбтэс,
Моаннтар а̄янт соаг ва̄льт е̄ррма:
Соаме ва̄пткэсь Е̄ммьне Соаметв!
SOAMYE ŠURĬMUSYE LĀVVL
Alĭmyest čuvvyesĭ toasĭte vūllyenj
Kuχχĭkkyenj aljaχt Soamye Yēmmĭṇye.
Pāχχĭkk pākĭk mīllĭtye uytant kukas,
Kōlkev evtyes čāzĭ čāzĭ mïllĭte,
Urĭte vuyv ja yēnas pagka
Vɨmmĭduevma lyēv alyeχĭ allma.
Koavvkev vārĭ, ya kōllkev kūššk ëg.
Kɨrrtev čiṇṇles ëavĭrenj ēχχte,
Kōmmĭtesĭ nēmmĭpĭyesĭ myērenjvyāl.
Tāllĭva čoavč lyēv šūrr tāvvĭ yēmmĭnyesĭt,
Vēzenj vī llĭkyesĭ koaχχtal ëabĭryetj
Īṇkenj sāmĭ mīn ōllme tōḷḷĭkĭyev
Puadta vīryesĭ vārnye kūtjkyetj.
Voafsχess sīrant tāllĭva kɨdta,
Pūdze pēgant kullay lāvvlenj.
Roattkŭyev yēll pākŭ nëllĭkyesĭ ëavĭryenj,
Kyēresĭ mēnnev rast ya čūll čār,
Vēnnsa nalla nalla keskesĭt nempe.
Poašt pyēyyv vūlkχall nyuletj yēmmĭnĭye,
Voaryetj, ëavĭryetj, myērr yēll nempetj,
Kasĭt tavvĭ ōllme šɨllyev koallĭ kūlj.
Āvvt sōnn lonjtetj yχyesĭ poazzksenj.
Sɨllpenj vuaḷḷk mīn sāmĭ yēmmĭnye.
Rɨntesĭt ōyykŭyuvv, arĭy lɨeššt čādza,
Sugkal tavas, vuayypye nempenj,
Mugka vuessĭ i annta sonnë
Allma kūške ēll lāvl kɨrrĭtev.
Siame mmĭnye šyēnntad kōnjtetj.
Kye eyy tāχχtma kadcĭse yēmmĭnyan.
Sāmĭ nikyenn eyy tāχχtma koannjte,
Vīlĭe vyēr eyy annta kōllke.
Īge sāmmĭlya lōssesĭ vuezyesĭ,
Kīrše sōnn pugk anntma rēzetj.
Tīrrv, sāmj olma, agesĭ kīrršey!
Tīrrv mɨr šoabšey roavas vuenjtesĭ!
Luvĭtenj čāresĭt vɨyey agesĭ.
Moanntar āy, āk īllyenĭ, vūχχĭtyeenj
Pugk šūrr rēzetj yērrkŭya pālesĭt.
Bɨdt e mɨyye buayypye bylĭynyam,
Pɨχχta yālen lōsstegueym šūrr.
Sāmmɨlya toavas, šēnntĭta pīyvyenj,
Ev lya rēz tōn buχχĭte vuayčyenj,
Kīlant koallĭ vuanč pɨnnye ebtes,
Moanntar āyant soag vālĭt yērrma:
Soamye vāptkesĭ Yēmmĭnye Soamyetv!
inviata da Juha Rämö - 21/11/2016 - 13:37
Lingua: Inglese
7. Traduzione inglese di Ragnar Müller-Wille e Rauna Kuokkanen
7. English Translation by Ragnar Müller-Wille and Rauna Kuokkanen
7. English Translation by Ragnar Müller-Wille and Rauna Kuokkanen
SONG OF THE SAMI FAMILY
1. Far up North 'neath Ursa Major
Gently rises Samiland.
Mountain upon mountain.
Lake upon lake.
Peaks, ridges and plateaus
Rising up to the skies.
Gurgling rivers, sighing forests.
Iron capes pointing sharp
Out towards the stormy sea.
2. Winter time with storm and cold
Fierce blizzards.
Sami kin, with hearts and souls
Their lands do love.
Moonlight for the traveler,
Living Aurora flickering,
Grunt of reindeer heard in groves of birch,
Voices over lakes and open grounds,
Swish of sled on winter road.
3. Summer's sun casts golden hues
On forests, seas and shores.
Fishermen in gold, swaying
With the golden seas, golden lakes.
Silver Sami rivers gurgling
'round sparkling poles, shining oars.
Singing, men float down
Rapids, great and small,
And waters calm.
4. Samiland's people
With unbending strength
Defeated killing enemies, bad trades,
Sly and evil thieves.
Hail thee, tough Sami kin!
Hail thee, root of freedom!
Never was there battle,
Never brother's blood was spilt
Amongst the peaceful Sami kin.
5. Our ancestors long ago
Trouble makers did defeat.
Let us, brothers, also resist
Staunchly our oppressors.
Oh, tough kin of the sun’s sons,
Never shall you be subdued
If you heed your golden Sami tongue,
Remember the ancestors' word.
Samiland for Sami!
1. Far up North 'neath Ursa Major
Gently rises Samiland.
Mountain upon mountain.
Lake upon lake.
Peaks, ridges and plateaus
Rising up to the skies.
Gurgling rivers, sighing forests.
Iron capes pointing sharp
Out towards the stormy sea.
2. Winter time with storm and cold
Fierce blizzards.
Sami kin, with hearts and souls
Their lands do love.
Moonlight for the traveler,
Living Aurora flickering,
Grunt of reindeer heard in groves of birch,
Voices over lakes and open grounds,
Swish of sled on winter road.
3. Summer's sun casts golden hues
On forests, seas and shores.
Fishermen in gold, swaying
With the golden seas, golden lakes.
Silver Sami rivers gurgling
'round sparkling poles, shining oars.
Singing, men float down
Rapids, great and small,
And waters calm.
4. Samiland's people
With unbending strength
Defeated killing enemies, bad trades,
Sly and evil thieves.
Hail thee, tough Sami kin!
Hail thee, root of freedom!
Never was there battle,
Never brother's blood was spilt
Amongst the peaceful Sami kin.
5. Our ancestors long ago
Trouble makers did defeat.
Let us, brothers, also resist
Staunchly our oppressors.
Oh, tough kin of the sun’s sons,
Never shall you be subdued
If you heed your golden Sami tongue,
Remember the ancestors' word.
Samiland for Sami!
inviata da Juha Rämö - 21/11/2016 - 13:48
Lingua: Inglese
7a. Traduzione inglese (Versione alternativa) di Arden Johnson
7a. English Translation (Alternative version) by Arden Johnson
7a. English Translation (Alternative version) by Arden Johnson
Fonte / Source : National Anthems Forum
SAMI PEOPLE'S SONG
North under the Great Bear
Sápmi shines,
Ridge upon ridge,
lake stretching into lake.
Rocky cliffs, craggy peaks
point to the sky.
Streams laugh, woods whisper
precipice drops steely point
descends to stormy sea.
Frost bites hard in winter,
blizzards chased by crazy winds.
But we Sami love this
with all our heart.
Moonlight helps a traveler,
soaring borealis adds to joy.
Hoof steps, reindeer voices
in the brush-
over lake and tundra the sled glides on.
When summer sun shines gold
on wood, on sea, on shore,
fishing boats glisten,
rocking wavy seas.
Sea birds sail a glittering harbor,
on silver streams-
steersmen yoking. [1]
Oars are shining,
boat poles flashing
from pools to rapids to falls.
Sápmi blood, oh Sami -
survivors of the
killing bands, cheating merchants,
wicked taxmen.
Hail, resilient Sami!
Hail, the root and branch
of peace!
No wars flared
and spilled the blood
of Sápmi's clan.
Our ancestors withstood
cruel aggression in old days.
Family members, again we must
combat oppression!
Children of the Sun!
No one subdues us
if we keep our golden language,
and hold our
elders' words of wisdom:
Sápmi for the Sami.
North under the Great Bear
Sápmi shines,
Ridge upon ridge,
lake stretching into lake.
Rocky cliffs, craggy peaks
point to the sky.
Streams laugh, woods whisper
precipice drops steely point
descends to stormy sea.
Frost bites hard in winter,
blizzards chased by crazy winds.
But we Sami love this
with all our heart.
Moonlight helps a traveler,
soaring borealis adds to joy.
Hoof steps, reindeer voices
in the brush-
over lake and tundra the sled glides on.
When summer sun shines gold
on wood, on sea, on shore,
fishing boats glisten,
rocking wavy seas.
Sea birds sail a glittering harbor,
on silver streams-
steersmen yoking. [1]
Oars are shining,
boat poles flashing
from pools to rapids to falls.
Sápmi blood, oh Sami -
survivors of the
killing bands, cheating merchants,
wicked taxmen.
Hail, resilient Sami!
Hail, the root and branch
of peace!
No wars flared
and spilled the blood
of Sápmi's clan.
Our ancestors withstood
cruel aggression in old days.
Family members, again we must
combat oppression!
Children of the Sun!
No one subdues us
if we keep our golden language,
and hold our
elders' words of wisdom:
Sápmi for the Sami.
[1] yoiking in linked source (a typo?)
inviata da Riccardo Venturi - 12/12/2016 - 14:30
Lingua: Italiano
8. Traduzione italiana di Riccardo Venturi
Italian translation by Riccardo Venturi
Italian translation by Riccardo Venturi
Nota. Non conoscendo minimamente la lingua Lappone in nessuna delle sue varianti, la presente traduzione italiana è stata redatta principalmente compulsando le due traduzioni inglesi qua riportate, controllando anche quella svedese e norvegese. Si assume naturalmente che tali traduzioni siano esatte. Una parola sull'etnonimo: si è scelto qui di mantenere le forme tradizionali italiane (Lapponia, Lapponi). Ancora non è diffusa, in Italia, la denominazione di Sami, che naturalmente sarebbe da raccomandare.
INNO DEL POPOLO LAPPONE
1. Nel gran Nord sotto il Gran Carro
La Lapponia sorge dolcemente,
Montagna su montagna,
Lago su lago.
Vette, creste e altipiani
Che si ergono fino ai cieli.
Fiumi gorgoglianti, boschi fruscianti,
Capi maestosi che si sporgono
Verso il mare tempestoso.
2. L'inverno con il freddo e la bufera,
Feroci tormente di neve.
La stirpe Lappone, anima e cuore,
Ama le proprie terre.
Il chiardiluna per il viandante,
L'aurora che scintilla come fosse viva,
Il bramito delle renne nelle betullaie,
Le voci sui laghi e sui terreni aperti,
Lo scivolìo della slitta sulle piste invernali.
3. Il sole d'estate colora d'oro
Foreste, mari e rive.
Le barche dei pescatori risplendono
Battendo dorati mari e laghi.
Gli argentei fiumi Lapponi gorgogliano
Attorno ai timoni e ai remi che brillano.
Cantando, gli uomini discendono
Grandi e piccole rapide
Ed acque calme.
4. Il popolo della Lapponia
Con forza indomabile ha sconfitto
Nemici massacratori, truffe
E ladri furbi e malvagi.
Salve a te, forte stirpe Lappone!
Salve a te, radice della libertà!
Mai c'è stata qui battaglia,
Mai sangue fraterno è stato versato
Tra il pacifico popolo Lappone.
5. I nostri antenati di tanto tempo fa
Hanno sconfitto gli agitatori.
Anche noi, fratelli, resistiamo
Tenacemente ai nostri oppressori.
Forte stirpe dei figli del sole,
Non sarai mai sottomessa,
Se avrai cura della tua preziosa lingua Lappone
Ricorderai la parola degli avi.
La Lapponia ai Lapponi!
1. Nel gran Nord sotto il Gran Carro
La Lapponia sorge dolcemente,
Montagna su montagna,
Lago su lago.
Vette, creste e altipiani
Che si ergono fino ai cieli.
Fiumi gorgoglianti, boschi fruscianti,
Capi maestosi che si sporgono
Verso il mare tempestoso.
2. L'inverno con il freddo e la bufera,
Feroci tormente di neve.
La stirpe Lappone, anima e cuore,
Ama le proprie terre.
Il chiardiluna per il viandante,
L'aurora che scintilla come fosse viva,
Il bramito delle renne nelle betullaie,
Le voci sui laghi e sui terreni aperti,
Lo scivolìo della slitta sulle piste invernali.
3. Il sole d'estate colora d'oro
Foreste, mari e rive.
Le barche dei pescatori risplendono
Battendo dorati mari e laghi.
Gli argentei fiumi Lapponi gorgogliano
Attorno ai timoni e ai remi che brillano.
Cantando, gli uomini discendono
Grandi e piccole rapide
Ed acque calme.
4. Il popolo della Lapponia
Con forza indomabile ha sconfitto
Nemici massacratori, truffe
E ladri furbi e malvagi.
Salve a te, forte stirpe Lappone!
Salve a te, radice della libertà!
Mai c'è stata qui battaglia,
Mai sangue fraterno è stato versato
Tra il pacifico popolo Lappone.
5. I nostri antenati di tanto tempo fa
Hanno sconfitto gli agitatori.
Anche noi, fratelli, resistiamo
Tenacemente ai nostri oppressori.
Forte stirpe dei figli del sole,
Non sarai mai sottomessa,
Se avrai cura della tua preziosa lingua Lappone
Ricorderai la parola degli avi.
La Lapponia ai Lapponi!
Lingua: Norvegese
9. Traduzione norvegese (bokmål) di Jacob Børretzen
9. Norwegian (Bokmål) Translation by Jacob Børretzen
9. Norwegian (Bokmål) Translation by Jacob Børretzen
Jacob Børretzen (August 30, 1900 – November 17, 1989)was a Norwegian hymnwriter and linguist. Børretzen was born in Enge in Etne, Hordaland County, Norway, the son of Vilhelm Severin Børretzen and Sigrid Børretzen. He was the secretary of Norwegian Sami Mission (Norwegian: Norges Finnemisjonsselskap, since 1966 the Norges Samemisjon) and a member of the hymnal commission for the Sami hymnal Gir'ko-sál'bmagirji, which was published in 1957. He translated hymns into Sami, and is represented by a hymn he translated in the 1985 Norwegian hymnal and its supplement Salmer 1997 (1997 Hymns). He also published the volume Liten samisk grammatikk (Little Sami Grammar) in 1966. - Translation credited to Jacob Børretzen from no.wikipedia
Jacob Børretzen (født 30. august 1900, død 17. november 1989) var en norsk salmeoversetter og språkmann. Børretzen var landsekretær for Norges Finnemisjonsselskap og medlem av salmebokkommisjonen for den samiske salmeboken Gir'ko-sál'bmagirji som kom ut i 1957. Han oversatte salmer til samisk, og er representert med en salme han har oversatt i Norsk Salmebok, en i Salmer 1997 og tre i Norsk salmebok 2013. Han gav også ut boken Liten samisk grammatikk i 1966.
Jacob Børretzen (født 30. august 1900, død 17. november 1989) var en norsk salmeoversetter og språkmann. Børretzen var landsekretær for Norges Finnemisjonsselskap og medlem av salmebokkommisjonen for den samiske salmeboken Gir'ko-sál'bmagirji som kom ut i 1957. Han oversatte salmer til samisk, og er representert med en salme han har oversatt i Norsk Salmebok, en i Salmer 1997 og tre i Norsk salmebok 2013. Han gav også ut boken Liten samisk grammatikk i 1966.
SAMEFOLKETS SANG
1. Langt mot nord under Karlsvognen
sakte stiger Samelandet:
Vidde seg bak vidde strekker,
sjø ved sjø hvor øyet rekker.
Lier, åser, snaue rabber
hever seg mot himmelbrynet.
Elver bruser, skoger suser,
stålgrå, steile fjell-nes skyter
mot det ville hav seg ut.
2. Vintertid med storm og kulde,
snefokk uten mål og måte.
Sameslekten dog av hjertet
henger med sitt hjem og yrke.
For en vandrer månen skinner,
nordlys flimrer, stjerner tindrer.
Reingrynt høres mellom krattet,
sus og brus fra sjø og slette,
pulkestøy langs vintervei.
3. Og når sommersolen gyller
fjell og skoger, hav og strender,
fiskere i gullglans gynger,
gynger stilt på hav og innsjø.
Gyllent glinser svømmefugler
og som sølv de store elver.
Staker glimter, årer glitrer,
Folket under sang det farer
gjennom stiller, stryk og foss.
4. Samelandets ætt og stamme
utholdt har og tålt så mange
herjingstokter, bannskaps-handler,
frekke falske skattefuter.
Hill deg, seige samestamme!
Hill deg, fredens rot og flamme!
Aldri er der kamper kjempet,
aldri broder-blod har runnet
i den stille sameslekt.
5. Våre fedre før har seiret
over dem som urett øvet.
La oss også motstå, brødre,
dem som vil oss underkue!
Solens sønners seige avkom!
Aldri skal du overvinnes
om ditt gyldne språk du vokter,
husker dine fedres tale:
Sameland for samene!
1. Langt mot nord under Karlsvognen
sakte stiger Samelandet:
Vidde seg bak vidde strekker,
sjø ved sjø hvor øyet rekker.
Lier, åser, snaue rabber
hever seg mot himmelbrynet.
Elver bruser, skoger suser,
stålgrå, steile fjell-nes skyter
mot det ville hav seg ut.
2. Vintertid med storm og kulde,
snefokk uten mål og måte.
Sameslekten dog av hjertet
henger med sitt hjem og yrke.
For en vandrer månen skinner,
nordlys flimrer, stjerner tindrer.
Reingrynt høres mellom krattet,
sus og brus fra sjø og slette,
pulkestøy langs vintervei.
3. Og når sommersolen gyller
fjell og skoger, hav og strender,
fiskere i gullglans gynger,
gynger stilt på hav og innsjø.
Gyllent glinser svømmefugler
og som sølv de store elver.
Staker glimter, årer glitrer,
Folket under sang det farer
gjennom stiller, stryk og foss.
4. Samelandets ætt og stamme
utholdt har og tålt så mange
herjingstokter, bannskaps-handler,
frekke falske skattefuter.
Hill deg, seige samestamme!
Hill deg, fredens rot og flamme!
Aldri er der kamper kjempet,
aldri broder-blod har runnet
i den stille sameslekt.
5. Våre fedre før har seiret
over dem som urett øvet.
La oss også motstå, brødre,
dem som vil oss underkue!
Solens sønners seige avkom!
Aldri skal du overvinnes
om ditt gyldne språk du vokter,
husker dine fedres tale:
Sameland for samene!
inviata da Juha Rämö - 21/11/2016 - 13:39
Lingua: Svedese
10. Traduzione svedese
10. Swedish translation
10. Swedish translation
Nelle varie fonti (differenti edizioni di Wikipedia, National Anthems Forum) l'autore della traduzione non è indicato; lo svedese usato presenta degli arcaismi (come la forma plurale dei verbi). Il corretto layout delle strofe è riprodotto da National Anthems Forum.
The various sources used (different Wikipedia editions, National Anthems Forum) do not state the translator's name; the Swedish used shows old forms (e.g., the plural form of verbs). The correct verse layout is reproduced from National Anthems Forum [RV]
The various sources used (different Wikipedia editions, National Anthems Forum) do not state the translator's name; the Swedish used shows old forms (e.g., the plural form of verbs). The correct verse layout is reproduced from National Anthems Forum [RV]
SAMEÄTTENS SÅNG
1. Nordvart nedom Karlavagnen
ser du Samelandet skymta:
Fjäll bak fjäll i fjärran blåna,
sjöar sträcka sig vid sjöar,
bergens branter, fjällens toppar
höja sig mot själva himlen;
bäckar brusa, skogar susa,
tvärbrant stupa stålgrå uddar
strävande mot stormigt hav.
2. Frosten härjar här om vintern,
yrsnön vräks av vilda vindar;
ändock älskar sameätten
denna jord av allt sitt hjärta:
Månens ljus en färdman fägnar,
flygga norrskensflammor fladdra –
klövknäpp, rengrymt hörs bland snåren,
utpå insjön. över slätten
slamrar släden vägen fram.
3. Och när sommarns sol förgyller
skogen, havet, havets stränder,
guldomglänsta fiskefartyg
vaggas utav vattnets vågor,
gullhamn får var vattenfågel,
strömmarna som silver glittra,
åror blänka, stakar blixtra,
under sång ses männnen styra
utför eda, fors och fall.
4. Lapplands släkte, sameätten –
obräckt har sen mäktat utstå
mördartjuder, slemma köpmän,
sluga skattekrävarskaror.
Hell, var hälsat, sega släkte!
Hell dig fridens rot och fäste!
Krigisk fejd har aldrig flammat,
aldrig spilldes brödrablodet
ibland Lapplands lugna ätt.
5. Våra fäder övervunno
vrånga våldsmän fordomtima;
bröder låt oss likaledes
strida segt emot förtrycket!
Solens söners starka släkte!
Dig kan ingen ovän kuva,
blott ditt väna språk du vårdar,
minnes forntidsfädrens maning:
Sameland åt samerna!
1. Nordvart nedom Karlavagnen
ser du Samelandet skymta:
Fjäll bak fjäll i fjärran blåna,
sjöar sträcka sig vid sjöar,
bergens branter, fjällens toppar
höja sig mot själva himlen;
bäckar brusa, skogar susa,
tvärbrant stupa stålgrå uddar
strävande mot stormigt hav.
2. Frosten härjar här om vintern,
yrsnön vräks av vilda vindar;
ändock älskar sameätten
denna jord av allt sitt hjärta:
Månens ljus en färdman fägnar,
flygga norrskensflammor fladdra –
klövknäpp, rengrymt hörs bland snåren,
utpå insjön. över slätten
slamrar släden vägen fram.
3. Och när sommarns sol förgyller
skogen, havet, havets stränder,
guldomglänsta fiskefartyg
vaggas utav vattnets vågor,
gullhamn får var vattenfågel,
strömmarna som silver glittra,
åror blänka, stakar blixtra,
under sång ses männnen styra
utför eda, fors och fall.
4. Lapplands släkte, sameätten –
obräckt har sen mäktat utstå
mördartjuder, slemma köpmän,
sluga skattekrävarskaror.
Hell, var hälsat, sega släkte!
Hell dig fridens rot och fäste!
Krigisk fejd har aldrig flammat,
aldrig spilldes brödrablodet
ibland Lapplands lugna ätt.
5. Våra fäder övervunno
vrånga våldsmän fordomtima;
bröder låt oss likaledes
strida segt emot förtrycket!
Solens söners starka släkte!
Dig kan ingen ovän kuva,
blott ditt väna språk du vårdar,
minnes forntidsfädrens maning:
Sameland åt samerna!
inviata da Juha Rämö - 21/11/2016 - 13:40
Lingua: Finlandese
11. Traduzione finlandese di Otto Manninen
11. Finnish translation by Otto Manninen
11. Finnish translation by Otto Manninen
Otto Manninen (1872-1950)
Otto Manninen (13 August 1872, Kangasniemi – 6 April 1950, Helsinki) was a Finnish writer, poet, and a celebrated translator of world classics into Finnish language. Along with Eino Leino in the early 20th century, he is considered as a pioneer of Finnish poetry. Manninen translated the works of Homer, Sophocles, Euripides, Heine, Ibsen, Petőfi and Runeberg into Finnish. - Read Article
Otto Manninen (13. elokuuta 1872 Kangasniemi – 6. huhtikuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja suomentaja. Ystävänsä Eino Leinon ohella hän oli 1900-luvun alkupuolen suomalaisen runouden uranuurtajia. - Read Article
Otto Manninen (født 13. august 1872 i Kangasniemi i Finland, død 6. april 1950 i Helsingfors) var en finsk forfatter og oversetter.
Manninen var lektor ved Helsingfors universitet 1913–1937 og bibel[komitéens språkgransker 1921–1937. Hans diktning er karakterisert av refleksjonslyrikk i en finslipt og ofte grammatisk tilspisset form. Ikke desto mindre har Manninen gitt siii formtalent uttrykk i tallrike oversettelser til finsk. Bland dem kan nevnes Johan Ludvig Runeberg, Zacharias Topelius, J. W. von Goethe, Heinrich Heine, Molière, Henrik Ibsens Peer Gynt, Sándor Petőfi, Sofokles, Evripides, Iliaden og Odysséen. Han var gift med Anni Swan og hans sønner var Mauno Manninen, Sulevi Manninen og Antero Manninen.
Otto Manninen, född 13 augusti 1872 i Kangasniemi, död 6 april 1950 i Helsingfors, var en finländsk författare och översättare.
Manninen var lektor vid Helsingfors universitet 1913–1937 och bibelkommitténs språkgranskare 1921–1937. Hans diktning karakteriseras av reflexionslyrik i en finslipad ofta grammatiskt tillspetsad form. Inte desto mindre har Manninen gett sin formtalang uttryck i talrika översättningar till finska. Bland dem märks Johan Ludvig Runeberg, Zacharias Topelius, J. W. von Goethe, Heinrich Heine, Molière, Henrik Ibsens Peer Gynt, Sándor Petőfi, Sofokles, Euripides, Iliaden och Odysséen. Han var ordförande i Kalevalasällskapet 1935–1937. Han var gift med Anni Swan och hans söner var Mauno Manninen, Sulevi Manninen och Antero Manninen. - Läs artikeln
Otto Manninen (natus 13 Augusti 1872 Kangasniemi in Finnia, mortuus 6 Aprilis 1950 Helsingiae) fuit scriptor, poeta, interpretator Finnicus. Opus notabile fecit, cum in Finnicam Homeri Iliadem (1919) et Odysseam (1924) versu hexametro convertit. Praeterea quaedam opera Molière, Henrici Ibsen, Ioannis Volfgangi Goethii atque Oedipum tyrannum Sophoclis et Medeam Euripidis Finnice interpretatus est.
Otto Manninen (13. elokuuta 1872 Kangasniemi – 6. huhtikuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja suomentaja. Ystävänsä Eino Leinon ohella hän oli 1900-luvun alkupuolen suomalaisen runouden uranuurtajia. - Read Article
Otto Manninen (født 13. august 1872 i Kangasniemi i Finland, død 6. april 1950 i Helsingfors) var en finsk forfatter og oversetter.
Manninen var lektor ved Helsingfors universitet 1913–1937 og bibel[komitéens språkgransker 1921–1937. Hans diktning er karakterisert av refleksjonslyrikk i en finslipt og ofte grammatisk tilspisset form. Ikke desto mindre har Manninen gitt siii formtalent uttrykk i tallrike oversettelser til finsk. Bland dem kan nevnes Johan Ludvig Runeberg, Zacharias Topelius, J. W. von Goethe, Heinrich Heine, Molière, Henrik Ibsens Peer Gynt, Sándor Petőfi, Sofokles, Evripides, Iliaden og Odysséen. Han var gift med Anni Swan og hans sønner var Mauno Manninen, Sulevi Manninen og Antero Manninen.
Otto Manninen, född 13 augusti 1872 i Kangasniemi, död 6 april 1950 i Helsingfors, var en finländsk författare och översättare.
Manninen var lektor vid Helsingfors universitet 1913–1937 och bibelkommitténs språkgranskare 1921–1937. Hans diktning karakteriseras av reflexionslyrik i en finslipad ofta grammatiskt tillspetsad form. Inte desto mindre har Manninen gett sin formtalang uttryck i talrika översättningar till finska. Bland dem märks Johan Ludvig Runeberg, Zacharias Topelius, J. W. von Goethe, Heinrich Heine, Molière, Henrik Ibsens Peer Gynt, Sándor Petőfi, Sofokles, Euripides, Iliaden och Odysséen. Han var ordförande i Kalevalasällskapet 1935–1937. Han var gift med Anni Swan och hans söner var Mauno Manninen, Sulevi Manninen och Antero Manninen. - Läs artikeln
Otto Manninen (natus 13 Augusti 1872 Kangasniemi in Finnia, mortuus 6 Aprilis 1950 Helsingiae) fuit scriptor, poeta, interpretator Finnicus. Opus notabile fecit, cum in Finnicam Homeri Iliadem (1919) et Odysseam (1924) versu hexametro convertit. Praeterea quaedam opera Molière, Henrici Ibsen, Ioannis Volfgangi Goethii atque Oedipum tyrannum Sophoclis et Medeam Euripidis Finnice interpretatus est.
SAAMEN SUVUN LAULU
1. Kaukaa alta seitsentähden
Lapin kulma kuumottavi
aava Turjan tunturisto
järvi järven tuolla puolen,
valtahiset harjat, huiput
kohoo kohti ilman kantta,
joet joikaa, korvet kaikaa,
niemet pystyt, rautarinnat,
työntyy tyrskymerta päin.
2. Tuimat tääl' on talven viimat,
tuulet, tuiskut määrättömät,
Saamen suku sieluin, mielin
silti rakastavi maitaan;
kulkijalle kuudan hohtaa,
roihuavat pohjanpalot,
poro pärskyy koivikossa,
melu täyttää järvet, jängät
pulkankolke talvitiet.
3. Taas kun kesäpäivän kehrä
kultaa metsät, meret, rannat,
kalamiehet meren, järven
kultakimalteessa keinuu,
kultasotkat soutaa, soiluu
hopeoina Lapin virrat,
välkkyy airo, vilkkuu sauvoin,
miehet laskee lauleskellen
kosket, könkäät, suvannot.
4. Sortumatta Saamen heimo
kestänyt on vainolaisten
tapporetket, kirokaupat,
viekkaat väärän veron viejät.
Terve, sitkeä sa heimo,
Terve, rakas rauhan juuri,
veljesriidan raastamaton,
veljesveren vuotamaton
Saamen heimo hiljainen!
5. Saivat esi-isät ammoin
voiton väärintekijöistä.
Veljet, mekin torjukaamme
sitkeästi sortajamme!
Suku vankka Päivän poikain,
ei sua voita vainolainen,
kultakieltäs jos vain vaalit,
taattojen jos neuvot muistat
Saamien on Saamen maa!
1. Kaukaa alta seitsentähden
Lapin kulma kuumottavi
aava Turjan tunturisto
järvi järven tuolla puolen,
valtahiset harjat, huiput
kohoo kohti ilman kantta,
joet joikaa, korvet kaikaa,
niemet pystyt, rautarinnat,
työntyy tyrskymerta päin.
2. Tuimat tääl' on talven viimat,
tuulet, tuiskut määrättömät,
Saamen suku sieluin, mielin
silti rakastavi maitaan;
kulkijalle kuudan hohtaa,
roihuavat pohjanpalot,
poro pärskyy koivikossa,
melu täyttää järvet, jängät
pulkankolke talvitiet.
3. Taas kun kesäpäivän kehrä
kultaa metsät, meret, rannat,
kalamiehet meren, järven
kultakimalteessa keinuu,
kultasotkat soutaa, soiluu
hopeoina Lapin virrat,
välkkyy airo, vilkkuu sauvoin,
miehet laskee lauleskellen
kosket, könkäät, suvannot.
4. Sortumatta Saamen heimo
kestänyt on vainolaisten
tapporetket, kirokaupat,
viekkaat väärän veron viejät.
Terve, sitkeä sa heimo,
Terve, rakas rauhan juuri,
veljesriidan raastamaton,
veljesveren vuotamaton
Saamen heimo hiljainen!
5. Saivat esi-isät ammoin
voiton väärintekijöistä.
Veljet, mekin torjukaamme
sitkeästi sortajamme!
Suku vankka Päivän poikain,
ei sua voita vainolainen,
kultakieltäs jos vain vaalit,
taattojen jos neuvot muistat
Saamien on Saamen maa!
inviata da Juha Rämö - 21/11/2016 - 13:41
Lingua: Tedesco
DAS LIED DES SAMIVOLKES
1. Weit gen Nord schimmert Sápmi
sanft im Schein des Großen Bären
Weite strecket sich an Weite,
See an See soweit das Auge reicht.
Hänge, Grate, kahle Felsen
heben sich zum Himmelszelt.
Flüsse brausen, Wälder rauschen,
stahlgraue, steile Felsenspitzen schießen
sich gegen das wilde Meer hinaus.
2. Winterzeit mit Sturm und Kälte
Schneegestöber ohne Maß und Ziel.
Doch das Samigeschlecht von Herzen
hängt am Heim und seinen Tun.
Für einen Wanderer scheint der Mond,
Nordlicht flimmert, Sterne funkeln.
Rentierruf wird im Gebüsch vernommen
Saus und Braus von See und Tundra,
Schlittengeräusche entlang des Winterweges.
3. Und wenn die Sommersonne leuchtet
Berg und Wald, Meer und Strände,
schauklen Fischer still im Goldglanz,
schaukeln still auf Meer und See.
Golden glänzen nun die Vögel
und wie Silber glänzt der Strom.
Ruder glimmen, Riemen glitzern,
durch die Stille und durch Strudel
fährt das Volk hin mit Gesang.
4. Viel ausgehalten und ertragen
hat Sápmis Geschlecht und Stamm
Zerstörungsfahrten, Teufels-Händler,
freche falsche Steuervögte.
Heil dir, zäher Samistamm!
Heil dir, Friedens Wurzel und Flamme!
Niemals Kriege ausgefochten,
niemals Bruder-Blut vergossen
bei dem stillen Samistamm.
5. Einstmals haben unsere Ahnen
Übeltäter überwunden.
Brüder, lasst auch uns den widerstehen,
die uns unterjochen wollen!
Zäher Nachkomme der Söhne der Sonne!
Niemals sollt du bezwungen werden
wenn deine goldene Sprache du bewachst,
erinnere dich der Ahnen Rede:
Sápmi uns, dem Samivolk!
1. Weit gen Nord schimmert Sápmi
sanft im Schein des Großen Bären
Weite strecket sich an Weite,
See an See soweit das Auge reicht.
Hänge, Grate, kahle Felsen
heben sich zum Himmelszelt.
Flüsse brausen, Wälder rauschen,
stahlgraue, steile Felsenspitzen schießen
sich gegen das wilde Meer hinaus.
2. Winterzeit mit Sturm und Kälte
Schneegestöber ohne Maß und Ziel.
Doch das Samigeschlecht von Herzen
hängt am Heim und seinen Tun.
Für einen Wanderer scheint der Mond,
Nordlicht flimmert, Sterne funkeln.
Rentierruf wird im Gebüsch vernommen
Saus und Braus von See und Tundra,
Schlittengeräusche entlang des Winterweges.
3. Und wenn die Sommersonne leuchtet
Berg und Wald, Meer und Strände,
schauklen Fischer still im Goldglanz,
schaukeln still auf Meer und See.
Golden glänzen nun die Vögel
und wie Silber glänzt der Strom.
Ruder glimmen, Riemen glitzern,
durch die Stille und durch Strudel
fährt das Volk hin mit Gesang.
4. Viel ausgehalten und ertragen
hat Sápmis Geschlecht und Stamm
Zerstörungsfahrten, Teufels-Händler,
freche falsche Steuervögte.
Heil dir, zäher Samistamm!
Heil dir, Friedens Wurzel und Flamme!
Niemals Kriege ausgefochten,
niemals Bruder-Blut vergossen
bei dem stillen Samistamm.
5. Einstmals haben unsere Ahnen
Übeltäter überwunden.
Brüder, lasst auch uns den widerstehen,
die uns unterjochen wollen!
Zäher Nachkomme der Söhne der Sonne!
Niemals sollt du bezwungen werden
wenn deine goldene Sprache du bewachst,
erinnere dich der Ahnen Rede:
Sápmi uns, dem Samivolk!
inviata da Riccardo Venturi - 12/12/2016 - 15:27
Lingua: Russo
13. Traduzione russa di Juha Janhunen e Tatijana Narlykova
13. Russian translation by Juha Janhunen and Tatijana Narlykova
13. Russian translation by Juha Janhunen and Tatijana Narlykova
La traduzione russa disponibile consta solo della 1a e della 5a strofa dell'inno. Nelle edizioni di Wikipedia (tranne quella russa, ovviamente) la traduttrice è indicata come “Narlykovoy”: si tratta di un errore dovuto alla scorretta interpretazione di un genitivo russo (Нарлыковой = “di Narlykova”).
The Russian translation available includes only verse 1 and 5 of the original anthem. The various editions of Wikipedia (except, of course, the Russian edition) state “Narlykovoy” as one of the translators: this is a fault due to uncorrect rendering of a Russian genitive form ( Нарлыковой = “Narlykova's”) [RV]
The Russian translation available includes only verse 1 and 5 of the original anthem. The various editions of Wikipedia (except, of course, the Russian edition) state “Narlykovoy” as one of the translators: this is a fault due to uncorrect rendering of a Russian genitive form ( Нарлыковой = “Narlykova's”) [RV]
НАЦИОНАЛЬНЫЙ ГИМН СААМОВ
1. Под Медведицей Большой
вдали синеет край Саамов,
гора уходит за горой,
вода мелькает за водою,
грады вершин и гребни сопок
стремятся к небу высоко,
шумят леса, текут там реки,
стальные мысы достигают
пространств волнующих морей.
5. Наши предки победили
всех злодеев в старину
и мы должны бороться, братья,
упрямо с угнетателем!
Народ ты крепкий, рожденный солнцем!
Враги тебя не победят,
язык свой только золотой храни,
и предков древних слог запомни:
саамам Саамскую Страну.
NACIONALNYJ GIMN SAAMOV
1. Pod Medvedicej Bolšoj
vdali sineet kraj Saamov,
gora uxodit za goroj,
voda melkaet za vodoju,
grady veršin i grebni sopok
stremjatsja k nebu vysoko,
šumjat lesa, tekut tam reki,
stalnye mysy dostigajut
prostranstv vołnujušćix morej.
5. Naši predki pobedili
vsex zlodeev v starinu
i my dołžny boroťsja, braťja,
uprjamo s ugnetatelem!
Narod ty krepkij, roždennyj sołncem!
Vragi tebja ne pobedjat,
jazyk svoj tołko zołotoj xrani,
i predkov drevnix słog zapomni:
saamam Saamskuju Stranu.
1. Под Медведицей Большой
вдали синеет край Саамов,
гора уходит за горой,
вода мелькает за водою,
грады вершин и гребни сопок
стремятся к небу высоко,
шумят леса, текут там реки,
стальные мысы достигают
пространств волнующих морей.
5. Наши предки победили
всех злодеев в старину
и мы должны бороться, братья,
упрямо с угнетателем!
Народ ты крепкий, рожденный солнцем!
Враги тебя не победят,
язык свой только золотой храни,
и предков древних слог запомни:
саамам Саамскую Страну.
NACIONALNYJ GIMN SAAMOV
1. Pod Medvedicej Bolšoj
vdali sineet kraj Saamov,
gora uxodit za goroj,
voda melkaet za vodoju,
grady veršin i grebni sopok
stremjatsja k nebu vysoko,
šumjat lesa, tekut tam reki,
stalnye mysy dostigajut
prostranstv vołnujušćix morej.
5. Naši predki pobedili
vsex zlodeev v starinu
i my dołžny boroťsja, braťja,
uprjamo s ugnetatelem!
Narod ty krepkij, roždennyj sołncem!
Vragi tebja ne pobedjat,
jazyk svoj tołko zołotoj xrani,
i predkov drevnix słog zapomni:
saamam Saamskuju Stranu.
inviata da Juha Rämö - 21/11/2016 - 13:42
Lingua: Cinese
14. Traduzione cinese di Jo Hyo-roe
14. Chinese translation by Jo Hyo-roe
14. Chinese translation by Jo Hyo-roe
Fonte / Source : National Anthems Forum
萨米民族区域颂歌
《萨米人民之歌》
伊萨克·萨巴词
阿恩·索尔里曲
Ⅰ.
北方大熊星座之下，
萨米大地闪烁光芒，
崇山峻岭连绵不绝，
河流湖泊紧紧相连，
山峰高耸高原平坦，
巍然耸立直指苍穹，
流水潺潺飒飒松林，
身披铁甲航向海洋，
顶风冒雨冲向前方。
Ⅱ.
寒冬来临冰天雪地，
暴风凛冽白雪皑皑，
萨米人民心灵相通，
他们热爱这片土地，
皎洁月光照亮我们，
美丽极光闪烁光芒，
白桦林中驯鹿低吼，
声音传遍森林湖泊，
拉着雪橇穿行雪原。
Ⅲ.
夏日阳光灿灿金色，
洒遍森林大海岸边，
金色水面渔人劳作，
金色海洋金色湖泊，
萨米河上水声潺潺，
桅杆鲜明船桨闪亮，
水流而下男子歌唱，
河水流动时湍时缓，
最终驶向平静港湾。
Ⅳ.
萨米大地萨米人民，
坚强不屈力量无限，
击败敌人挫败阴谋，
邪恶盗贼无处躲藏，
欢呼萨米人民坚强，
欢呼自由你是根源，
这里永远没有战争，
从不践踏亲人鲜血，
萨米人民和平相处。
Ⅴ.
我们祖先历史悠久，
坚决抵制麻烦冲突，
我们兄弟一心团结，
坚毅勇敢反抗压迫，
啊坚强的太阳之子，
你绝不会卑躬屈膝，
只要不忘萨米语言，
只要记住祖先话语，
萨米大地属于萨米。
Sà mǐ mínzú qūyù sònggē
“sà mǐ rénmín zhī gē”
yī sà kè·sà bā cí
ā ēn·suǒ ěr lǐ qū
[= Isak Saba's poem
Arne Sørli's music]
Ⅰ.
Běifāng dàxióng xīngzuò zhī xià,
sà mǐ dàdì shǎnshuò guāngmáng,
chóngshānjùnlǐng liánmián bù jué,
héliú húbó jǐn jǐn xiānglián,
shānfēng gāosǒng gāoyuán píngtǎn,
wéirán sǒnglì zhí zhǐ cāngqióng,
liúshuǐ chánchán sàsà sōnglín,
shēn pī tiějiǎ hángxiàng hǎiyáng,
dǐngfēng mào yǔ chōng xiàng qiánfāng.
Ⅱ.
Hándōng láilín bīngtiānxuědì,
bàofēng lǐnliè báixuě ái'ái,
sà mǐ rénmín xīnlíng xiāngtōng,
tāmen rè'ài zhè piàn tǔdì,
jiǎojié yuèguāng zhào liàng wǒmen,
měilì jíguāng shǎnshuò guāngmáng,
báihuà lín zhōng xùnlù dī hǒu,
shēngyīn chuán biàn sēnlín húbó,
lāzhe xuěqiāo chuānxíng xuěyuán.
Ⅲ.
Xià rì yáng guāngcàncàn jīnsè,
sǎ biàn sēnlín dàhǎi àn biān,
jīnsè shuǐmiàn yú rén láozuò,
jīnsè hǎiyáng jīnsè húbó,
sà mǐ héshàng shuǐ shēng chánchán,
wéigān xiānmíng chuán jiǎng shǎn liàng,
shuǐliú ér xià nánzǐ gēchàng,
héshuǐ liúdòng shí tuān shí huǎn,
zuìzhōng shǐ xiàng píngjìng gǎngwān.
Ⅳ.
Sà mǐ dàdì sà mǐ rénmín,
jiānqiáng bùqū lìliàng wúxiàn,
jíbài dírén cuòbài yīnmóu,
xié'è dàozéi wú chù duǒcáng,
huānhū sà mǐ rénmín jiānqiáng,
huānhū zìyóu nǐ shì gēnyuán,
zhèlǐ yǒngyuǎn méiyǒu zhànzhēng,
cóng bù jiàntà qīnrén xiānxiě,
sà mǐ rénmín hépíng xiāngchǔ.
Ⅴ.
Wǒmen zǔxiān lìshǐ yōujiǔ,
jiānjué dǐzhì máfan chōngtú,
wǒmen xiōngdì yīxīn tuánjié,
jiānyì yǒnggǎn fǎnkàng yāpò,
a jiānqiáng de tàiyáng zhīzǐ,
nǐ jué bù huì bēigōngqūxī,
zhǐyào bù wàng sà mǐ yǔyán,
zhǐyào jì zhù zǔxiān huàyǔ,
sà mǐ dàdì shǔyú sà mǐ.
《萨米人民之歌》
伊萨克·萨巴词
阿恩·索尔里曲
Ⅰ.
北方大熊星座之下，
萨米大地闪烁光芒，
崇山峻岭连绵不绝，
河流湖泊紧紧相连，
山峰高耸高原平坦，
巍然耸立直指苍穹，
流水潺潺飒飒松林，
身披铁甲航向海洋，
顶风冒雨冲向前方。
Ⅱ.
寒冬来临冰天雪地，
暴风凛冽白雪皑皑，
萨米人民心灵相通，
他们热爱这片土地，
皎洁月光照亮我们，
美丽极光闪烁光芒，
白桦林中驯鹿低吼，
声音传遍森林湖泊，
拉着雪橇穿行雪原。
Ⅲ.
夏日阳光灿灿金色，
洒遍森林大海岸边，
金色水面渔人劳作，
金色海洋金色湖泊，
萨米河上水声潺潺，
桅杆鲜明船桨闪亮，
水流而下男子歌唱，
河水流动时湍时缓，
最终驶向平静港湾。
Ⅳ.
萨米大地萨米人民，
坚强不屈力量无限，
击败敌人挫败阴谋，
邪恶盗贼无处躲藏，
欢呼萨米人民坚强，
欢呼自由你是根源，
这里永远没有战争，
从不践踏亲人鲜血，
萨米人民和平相处。
Ⅴ.
我们祖先历史悠久，
坚决抵制麻烦冲突，
我们兄弟一心团结，
坚毅勇敢反抗压迫，
啊坚强的太阳之子，
你绝不会卑躬屈膝，
只要不忘萨米语言，
只要记住祖先话语，
萨米大地属于萨米。
Sà mǐ mínzú qūyù sònggē
“sà mǐ rénmín zhī gē”
yī sà kè·sà bā cí
ā ēn·suǒ ěr lǐ qū
[= Isak Saba's poem
Arne Sørli's music]
Ⅰ.
Běifāng dàxióng xīngzuò zhī xià,
sà mǐ dàdì shǎnshuò guāngmáng,
chóngshānjùnlǐng liánmián bù jué,
héliú húbó jǐn jǐn xiānglián,
shānfēng gāosǒng gāoyuán píngtǎn,
wéirán sǒnglì zhí zhǐ cāngqióng,
liúshuǐ chánchán sàsà sōnglín,
shēn pī tiějiǎ hángxiàng hǎiyáng,
dǐngfēng mào yǔ chōng xiàng qiánfāng.
Ⅱ.
Hándōng láilín bīngtiānxuědì,
bàofēng lǐnliè báixuě ái'ái,
sà mǐ rénmín xīnlíng xiāngtōng,
tāmen rè'ài zhè piàn tǔdì,
jiǎojié yuèguāng zhào liàng wǒmen,
měilì jíguāng shǎnshuò guāngmáng,
báihuà lín zhōng xùnlù dī hǒu,
shēngyīn chuán biàn sēnlín húbó,
lāzhe xuěqiāo chuānxíng xuěyuán.
Ⅲ.
Xià rì yáng guāngcàncàn jīnsè,
sǎ biàn sēnlín dàhǎi àn biān,
jīnsè shuǐmiàn yú rén láozuò,
jīnsè hǎiyáng jīnsè húbó,
sà mǐ héshàng shuǐ shēng chánchán,
wéigān xiānmíng chuán jiǎng shǎn liàng,
shuǐliú ér xià nánzǐ gēchàng,
héshuǐ liúdòng shí tuān shí huǎn,
zuìzhōng shǐ xiàng píngjìng gǎngwān.
Ⅳ.
Sà mǐ dàdì sà mǐ rénmín,
jiānqiáng bùqū lìliàng wúxiàn,
jíbài dírén cuòbài yīnmóu,
xié'è dàozéi wú chù duǒcáng,
huānhū sà mǐ rénmín jiānqiáng,
huānhū zìyóu nǐ shì gēnyuán,
zhèlǐ yǒngyuǎn méiyǒu zhànzhēng,
cóng bù jiàntà qīnrén xiānxiě,
sà mǐ rénmín hépíng xiāngchǔ.
Ⅴ.
Wǒmen zǔxiān lìshǐ yōujiǔ,
jiānjué dǐzhì máfan chōngtú,
wǒmen xiōngdì yīxīn tuánjié,
jiānyì yǒnggǎn fǎnkàng yāpò,
a jiānqiáng de tàiyáng zhīzǐ,
nǐ jué bù huì bēigōngqūxī,
zhǐyào bù wàng sà mǐ yǔyán,
zhǐyào jì zhù zǔxiān huàyǔ,
sà mǐ dàdì shǔyú sà mǐ.
inviata da Riccardo Venturi - 12/12/2016 - 15:52
Page attribution has been changed from Arne Sørli to Isak Saba as the original author of the Sami poem of 1906. The policy of this website is normally attributing a song or composition (poem etc.) to the author of the written matter, except of course in case of merely musical pieces (labeled "Instrumental"). But there are exceptions: rules and policies without reasonable exceptions are usually called "dictatorship". As an hommage to the musician Arne Sørli, who turned Isak Saba's poem into a song and an anthem of the admirable Sami people, I want to mention that he could speak and write 19 languages, including all Nordic and Sami languages: something that really strikes me greatly. Chapeau.
Riccardo Venturi - 9/12/2016 - 07:34
Rules and exceptions aside, after this and an earlier comment of mine I can only say that I’m confused and I may not be the only one.
Juha Rämö - 9/12/2016 - 11:39
This was no reproach at all. Anyway, I Come and Stand at Every Door has been credited to Pete Seeger because it is a song in English, not in Turkish. Hikmet's poem isn't the song, and Pete Seeger's translation is rather free. But I admit things may be quite confusing, sometimes: this is one of the most puzzling problems we have in this website, and we often decide on a case by case basis. Quite often, we credit a song to the singer; the focus is often upon the person who most contributed to make a song generally known (e.g. as here). This is a really difficult question. Who is to be credited for the Ode an die Freude, Beethoven or Schiller? We have chosen Beethoven in this case, and it may be wrong. Should we chose Schiller? It could be wrong, too. Näkemiin.
Riccardo Venturi - 9/12/2016 - 13:31
Dear Mr. Venturi and whoever is in charge of the policies of this webpage,
I wasn’t meaning to criticize you in one way or the other. I just wanted to take up an issue that has bothered me ever since I contributed my first translation to this web page seven years ago, i.e. the question of which was first, the hen or the egg. Having read your answer to my question, I guarantee to you that I’ll never ever question the policy of cuius regio, eius religio again.
I wasn’t meaning to criticize you in one way or the other. I just wanted to take up an issue that has bothered me ever since I contributed my first translation to this web page seven years ago, i.e. the question of which was first, the hen or the egg. Having read your answer to my question, I guarantee to you that I’ll never ever question the policy of cuius regio, eius religio again.
Juha Rämö - 9/12/2016 - 23:46
×
![]()
Testo / Lyrics / Paroles / Sánit / Ord / Стихи: Isak Saba [1906]
The original Northern Sami lyrics of the song were written in 1906 by Isak Saba, a Sami teacher and politician and the first Sami elected to Stortinget, the Norwegian Parliament. The music was composed around 1960 by Arne Sørli. In 1986, the 13th Sami Conference held in Åre, Sweden, declared Sámi soga lávlla the official national Anthem of the Sami People. [Juha Rämö]
Isak Saba era un insegnante e folklorista / ricercatore lappone originario di Unjárga. Lo stesso anno in cui l'inno fu pubblicato, il 1906, fu il primo Sami ad essere eletto allo Storting, il parlamento norvegese, nelle file del Partito Socialista; rimase in carica fino al 1912. Il testo originale di Sámi soga lávlla è in Sami settentrionale; la grafia dell'epoca differiva da quella adottata attualmente, e riportiamo quindi in questa pagina come il testo appariva nella sua prima pubblicazione.
Nell'agosto del 1986 si tenne nella cittadina svedese di Åre la13a Conferenza dei Popoli Sami, durante la quale Sámi soga lávlla fu dichiarato inno nazionale del popolo Lappone. La musica composta nel 1960 da Arne Sørli fu approvata ufficialmente solo nel 1992, durante la 15a Conferenza dei Popoli Sami. [RV]