Noch waffenstarrend, mit getarnten Zähnen,
Beton einstampfend, Rommelspargel,
schon unterwegs ins Land Pantoffel,
wo jeden Sonntag Salzkartoffel
und freitags Fisch, auch Spiegeleier:
wir nähern uns dem Biedermeier!
Noch schlafen wir in Drahtverhauen,
verbuddeln in Latrinen Minen
und träumen drauf von Gartenlauben,
von Kegelbrüdern, Turteltauben,
vom Kühlschrank, formschön Wasserspeier:
wir nähern uns dem Biedermeier!
Muß mancher auch ins Gras noch beißen,
muß manch ein Mutterherz noch reißen,
trägt auch der Tod noch Fallschirmseide,
knüpft er doch Rüschlein seinem Kleide,
zupft Federn sich vom Pfau und Reiher:
wir nähern uns dem Biedermeier!
Beton einstampfend, Rommelspargel,
schon unterwegs ins Land Pantoffel,
wo jeden Sonntag Salzkartoffel
und freitags Fisch, auch Spiegeleier:
wir nähern uns dem Biedermeier!
Noch schlafen wir in Drahtverhauen,
verbuddeln in Latrinen Minen
und träumen drauf von Gartenlauben,
von Kegelbrüdern, Turteltauben,
vom Kühlschrank, formschön Wasserspeier:
wir nähern uns dem Biedermeier!
Muß mancher auch ins Gras noch beißen,
muß manch ein Mutterherz noch reißen,
trägt auch der Tod noch Fallschirmseide,
knüpft er doch Rüschlein seinem Kleide,
zupft Federn sich vom Pfau und Reiher:
wir nähern uns dem Biedermeier!
inviata da Juha Rämö - 18/5/2015 - 10:39
Lingua: Finlandese
Traduzione finlandese / Finnish translation / Finnische Übersetzung / Suomennos: Aarne Peromies
ATLANTIN VALLEILLA
Aseissa yltä päältä naamioiduin hampain
me teemme betonia, Rommel-parsaa
ja lähestymme akkavallan maita,
siell' nälkäistä ei näe sunnuntaita.
Saa perjantaina puna-ahvenia,
me lähestymme Biedermeyeria.
On korsussa viel' pakko viettää öitä,
me miinoitamme kenttäkäymälöitä
ja uneksimme lehtimajahäistä,
kaipaamme keilarataa, kyyhkyläistä,
jääkaappia ja lämpöpatteria -
me lähestymme Biedermeyeria.
Viel' monen miehen täytyy multaa purra
ja monen äidin täytyy vielä surra.
Viel' laskuvarjon tuoni käärii päälleen,
vaan solmii röyhelön jo olkapäälleen
ja nyppii haikaralta haituvia –
me lähestymme Biedermeyeria.
Aseissa yltä päältä naamioiduin hampain
me teemme betonia, Rommel-parsaa
ja lähestymme akkavallan maita,
siell' nälkäistä ei näe sunnuntaita.
Saa perjantaina puna-ahvenia,
me lähestymme Biedermeyeria.
On korsussa viel' pakko viettää öitä,
me miinoitamme kenttäkäymälöitä
ja uneksimme lehtimajahäistä,
kaipaamme keilarataa, kyyhkyläistä,
jääkaappia ja lämpöpatteria -
me lähestymme Biedermeyeria.
Viel' monen miehen täytyy multaa purra
ja monen äidin täytyy vielä surra.
Viel' laskuvarjon tuoni käärii päälleen,
vaan solmii röyhelön jo olkapäälleen
ja nyppii haikaralta haituvia –
me lähestymme Biedermeyeria.
inviata da Juha Rämö - 18/5/2015 - 10:40
×
![]()
