Have you seen the old man
In the closed-down market
Kicking up the paper,
with his worn out shoes?
In his eyes you see no pride
Hand held loosely at his side
Yesterday's paper telling yesterday's news
So how can you tell me you're lonely,
And say for you that the sun don't shine?
Let me take you by the hand and lead you through the streets of London
I'll show you something to make you change your mind
Have you seen the old girl
Who walks the streets of London
Dirt in her hair and her clothes in rags?
She's no time for talking,
She just keeps right on walking
Carrying her home in two carrier bags.
So how can you tell me you're lonely,
And say for you that the sun don't shine?
Let me take you by the hand and lead you through the streets of London
I'll show you something to make you change your mind
In the all night cafe
At a quarter past eleven,
Same old man is sitting there on his own
Looking at the world
Over the rim of his teacup,
Each tea lasts an hour
Then he wanders home alone
So how can you tell me you're lonely,
And say for you that the sun don't shine?
Let me take you by the hand and lead you through the streets of London
I'll show you something to make you change your mind
Have you seen the old man
Outside the Seaman's Mission
Memory fading with the medal ribbons that he wears
In our winter city,
The rain cries a little pity
For one more forgotten hero
And a world that doesn't care
So how can you tell me you're lonely,
And say for you that the sun don't shine?
Let me take you by the hand and lead you through the streets of London
I'll show you something to make you change your mind
In the closed-down market
Kicking up the paper,
with his worn out shoes?
In his eyes you see no pride
Hand held loosely at his side
Yesterday's paper telling yesterday's news
So how can you tell me you're lonely,
And say for you that the sun don't shine?
Let me take you by the hand and lead you through the streets of London
I'll show you something to make you change your mind
Have you seen the old girl
Who walks the streets of London
Dirt in her hair and her clothes in rags?
She's no time for talking,
She just keeps right on walking
Carrying her home in two carrier bags.
So how can you tell me you're lonely,
And say for you that the sun don't shine?
Let me take you by the hand and lead you through the streets of London
I'll show you something to make you change your mind
In the all night cafe
At a quarter past eleven,
Same old man is sitting there on his own
Looking at the world
Over the rim of his teacup,
Each tea lasts an hour
Then he wanders home alone
So how can you tell me you're lonely,
And say for you that the sun don't shine?
Let me take you by the hand and lead you through the streets of London
I'll show you something to make you change your mind
Have you seen the old man
Outside the Seaman's Mission
Memory fading with the medal ribbons that he wears
In our winter city,
The rain cries a little pity
For one more forgotten hero
And a world that doesn't care
So how can you tell me you're lonely,
And say for you that the sun don't shine?
Let me take you by the hand and lead you through the streets of London
I'll show you something to make you change your mind
inviata da Bernart Bartleby - 9/7/2014 - 21:47
Lingua: Finlandese
Traduzione finlandese / Finnish translation / Traduction finnoise / Suomennos: Hector
Audio link to the song
Audio link to the song
KUINKA VOIT VÄITTÄÄ
Näitkö vanhan miehen,
joka kärryjänsä työntää,
niihin kamaa haalii,
mikä muilta yli jää?
Silmissään vain menneisyyttä,
sodat, joihin joutui syyttä.
Eilisiin lehtiin valheet eiliset jää.
Niin kuinka siis voit edes väittää
sä että yksinäinen oot?
Jos halki kaupunkimme kuljet
ilman että silmäs suljet,
huomaat, että sentään
lähes onnellinen oot.
Ootko nähnyt miehen,
joka toista miestä etsii?
Seuraasi hän tahtoo,
häntä katsot inhoten.
On silmissään vain pelokkuutta,
arkaa rakkaudettomuutta.
Ymmärrystä hieman
hän pyytää vaieten.
Niin kuinka siis voit edes väittää
sä että yksinäinen oot?
Jos halki kaupunkimme kuljet
ilman että silmäs suljet,
huomaat, että sentään
lähes onnellinen oot.
Ootko nähnyt naisen,
joka ruumiinsa on myynyt?
Hän asemalla seisoo
tyhjä sydän kädessään.
Autiot on silmät nämä,
hymy tuskan jähmettämä.
Hän ei edes muistaa
voi, kuinka itketään.
Niin kuinka siis voit edes väittää
sä että yksinäinen oot?
Jos halki kaupunkimme kuljet
ilman että silmäs suljet,
huomaat, että sentään
lähes onnellinen oot.
Ootko nähnyt pojan
alta kahdentoista vuoden
jossain hourailevan
joku pullo kädessään?
Tinneri tai alkoholi,
missä isä, äiti oli,
kun lapsi öisin
heräs märkään, pimeään?
Niin kuinka siis voit edes väittää
sä että yksinäinen oot?
Jos kuljet kanssain halki slummin,
puhut ehkä harkitummin,
huomaat, että sentään
lähes onnellinen oot.
Näitkö vanhan miehen,
joka kärryjänsä työntää,
niihin kamaa haalii,
mikä muilta yli jää?
Silmissään vain menneisyyttä,
sodat, joihin joutui syyttä.
Eilisiin lehtiin valheet eiliset jää.
Niin kuinka siis voit edes väittää
sä että yksinäinen oot?
Jos halki kaupunkimme kuljet
ilman että silmäs suljet,
huomaat, että sentään
lähes onnellinen oot.
Ootko nähnyt miehen,
joka toista miestä etsii?
Seuraasi hän tahtoo,
häntä katsot inhoten.
On silmissään vain pelokkuutta,
arkaa rakkaudettomuutta.
Ymmärrystä hieman
hän pyytää vaieten.
Niin kuinka siis voit edes väittää
sä että yksinäinen oot?
Jos halki kaupunkimme kuljet
ilman että silmäs suljet,
huomaat, että sentään
lähes onnellinen oot.
Ootko nähnyt naisen,
joka ruumiinsa on myynyt?
Hän asemalla seisoo
tyhjä sydän kädessään.
Autiot on silmät nämä,
hymy tuskan jähmettämä.
Hän ei edes muistaa
voi, kuinka itketään.
Niin kuinka siis voit edes väittää
sä että yksinäinen oot?
Jos halki kaupunkimme kuljet
ilman että silmäs suljet,
huomaat, että sentään
lähes onnellinen oot.
Ootko nähnyt pojan
alta kahdentoista vuoden
jossain hourailevan
joku pullo kädessään?
Tinneri tai alkoholi,
missä isä, äiti oli,
kun lapsi öisin
heräs märkään, pimeään?
Niin kuinka siis voit edes väittää
sä että yksinäinen oot?
Jos kuljet kanssain halki slummin,
puhut ehkä harkitummin,
huomaat, että sentään
lähes onnellinen oot.
inviata da Juha Rämö - 28/11/2016 - 15:55
Lingua: Francese
Il compianto Marc Robine nel 1999 ne ha realizzato un libero adattamento in francese ambientandolo tra "Les Rues De Paris", le parole sono tutte cambiate pur mantenendo intatto il senso della canzone. La variazione di luogo giova al testo in quanto sottolinea il fatto che purtroppo indipendentemente da ciò......
Flavio Poltronieri
Flavio Poltronieri
LES RUES DE PARIS
As-tu vu cet homme hagard
Qui s'endort sur le trottoir
Sur un matelas de cartons
Et quelques chiffons?
Il cherche un peu de chaleur
Sur une bouche de Métro
Car la pluie depuis des heures
Détrempe son paletot
Alors, arrête un peu
Ton cinéma, tu veux
Tu m'emmerdes avec ton cafard
Viens, je t'emmène ce soir
On se fait le tour des boulevards
Et tu verras que dans Paris
On meurt toutes les nuits
As-tu vu cette vieille femme
Au sourire tout édenté?
On la surnomme “Miss Paname”
Elle n'a que vingt-cinq balais
Elle cherche dans des poubelles
De quoi ne pas mourir de faim
Ce qu'elle met dans sa gamelle
Ferait vomir ton chien
Alors, arrête un peu
Ton cinéma, tu veux
Tu m'emmerdes avec ton cafard
Viens, je t'emmène ce soir
On se fait le tour des boulevards
Et tu verras que dans Paris
On meurt toutes les nuits
As-tu vu là-bas au coin
Les grands yeux de ce gamin?
Pour une poignée de billets
Il fait ce qu'il te plaît
On l'a acheté à bas prix
À son père dans son pays
En lui disant qu'à Paris
Il pourrait gagner sa vie
Alors, arrête un peu
Ton cinéma, tu veux
Tu m'emmerdes avec ton cafard
Viens, je t'emmène ce soir
On se fait le tour des boulevards
Et tu verras que dans Paris
On meurt toutes les nuits
As-tu vu dans le vent du soir
Ces gens qui coulent et que tu croises?
Ils ont perdu tout l'espoir
D'effacer leur ardoise
Pas besoin d'aller chercher bien loin
Ça se passe à deux pas d'ici
En bas de chez toi, en bas de chez moi
À l'autre bout de la vie
RIT.
As-tu vu cet homme hagard
Qui s'endort sur le trottoir
Sur un matelas de cartons
Et quelques chiffons?
Il cherche un peu de chaleur
Sur une bouche de Métro
Car la pluie depuis des heures
Détrempe son paletot
Alors, arrête un peu
Ton cinéma, tu veux
Tu m'emmerdes avec ton cafard
Viens, je t'emmène ce soir
On se fait le tour des boulevards
Et tu verras que dans Paris
On meurt toutes les nuits
As-tu vu cette vieille femme
Au sourire tout édenté?
On la surnomme “Miss Paname”
Elle n'a que vingt-cinq balais
Elle cherche dans des poubelles
De quoi ne pas mourir de faim
Ce qu'elle met dans sa gamelle
Ferait vomir ton chien
Alors, arrête un peu
Ton cinéma, tu veux
Tu m'emmerdes avec ton cafard
Viens, je t'emmène ce soir
On se fait le tour des boulevards
Et tu verras que dans Paris
On meurt toutes les nuits
As-tu vu là-bas au coin
Les grands yeux de ce gamin?
Pour une poignée de billets
Il fait ce qu'il te plaît
On l'a acheté à bas prix
À son père dans son pays
En lui disant qu'à Paris
Il pourrait gagner sa vie
Alors, arrête un peu
Ton cinéma, tu veux
Tu m'emmerdes avec ton cafard
Viens, je t'emmène ce soir
On se fait le tour des boulevards
Et tu verras que dans Paris
On meurt toutes les nuits
As-tu vu dans le vent du soir
Ces gens qui coulent et que tu croises?
Ils ont perdu tout l'espoir
D'effacer leur ardoise
Pas besoin d'aller chercher bien loin
Ça se passe à deux pas d'ici
En bas de chez toi, en bas de chez moi
À l'autre bout de la vie
RIT.
inviata da Flavio Poltronieri - 15/12/2019 - 11:56
La canzone di McTell fu originariamente scritta durante un soggiorno in Francia e si intitolava Streets of Paris.
Alberto - 19/2/2022 - 11:23
×
![]()
Parole e musica di Ralph McTell
Nell’album intitolato “Spiral Staircase”, la canzone forse più famosa del cantautore e chitarrista inglese.
Una canzone che parla di emarginati, di rifiuti umani, di homeless... Tra di loro anche un vecchio reduce di guerra... Sullo sfondo, una Londra fredda e indifferente...