Lady In Black
Uriah Heep| Versione finlandese / Finnish version / Version finnoise / Suomenkielinen... | |
| L'uomo del paradiso Lui venne un mattino Di un mattino chiaro Negli occhi lui aveva il sole che cercavo in me Gli chiesi il suo nome e lui Mi disse non importa, no Tu chiamami amore ed io ti risponderò Lui prese la mia mano Io gli dissi dove andiamo? Andiamo dove il cielo fa un ricamo e un pizzo blu Via dalla solitudine Dagli occhi color ruggine Non ti voltare indietro il passato non c'è più Noi balleremo insieme Poi cammineremo insieme E poi come un violino piano il tempo ci accompagnerà Il giorno sarà la notte La notte sarà giorno Non ci sarà ritorno, gli occhi miei saranno i tuoi Oh uomo caro uomo Tu sei fatto con la sabbia Ma quando parli d'amore sembri un pio venuto qua Se in paradiso arriverò Legatemi ad un albero Non voglio più tornare e soffrire, questo no Lui venne un mattino Di un mattino chiaro Negli occhi lui aveva il sole che cercavo in me Il giorno sarà la notte La notte sarà giorno Non ci sarà ritorno, gli occhi miei saranno i tuoi Oh uomo caro uomo Tu sei fatto con la sabbia Ma quando parli d'amore sembri un pio venuto qua | NAINEN TUMMISSA Hän saapui keskiyöllä, näin viikatteenkin vyöllä, tuo nuori nainen ikuisuuden harso silmillään. Hän kertoi kylmin huulin, kuin kaukaa äänen kuulin: »Oon sieltä, mistä takaisin ei tulla elämään.« Mä katsettansa turhaan hain, näin pohjattomat silmät vain. Kun katsoin niihin, tunsin, että häntä rakastin. »Voi, poikaparka, kuolemaa ei yksikään voi rakastaa. Vain hengen sulta veisin kylmin jäisin suudelmin.« »Sun täytyy olla vanki maan, ei sielus pääse kahleistaan, on yksinäisyys kohtalosi, auttaa voi mä en. Sä vaikka kaiken oikein teet, sua seuraa aina kyyneleet. Ei murheistansa irti pääse koskaan ihminen.« Mä pyysin: Suukko muuta ei. Hän viikatteensa naulaan vei ja tunsin hänen syleilynsä kylmän, jäätävän. Hän lähti, otti viikatteen, jäin yksin yöhön hiljaiseen. En enää pelkää kuolemaa, nyt kaiken ymmärrän. Hän saapu vielä, tiedän sen, kun aika vierii täyttyen, niin silloin suostuu varmaankin hän yhteen suudelmaan. Tuon suudelman kun hältä saan, voin vihdoin jättää kylmän maan, ja silloin pääsee myöskin sielu irti kahleistaan. En itselleni rauhaa saa, kun rakastan vain kuolemaa. Mä ootan että saapuisi tuo nainen mustissaan. |
