|
| Traduzione finlandese 4 / Finnish translation 4 / Traduction... |
| LUOSSAN KERJÄLÄINEN | MIEROLAISEN YMPÄRILLÄ |
| | |
| Lauloi Luossan kerjäläinen nuotiolla lauluaan, | Mierolaisen ympärille kaikki piiriin istuivat, |
| kaiken kansan piiriin nähtiin istuvan. | kun hän nuotiolla lauloi lauluaan. |
| Kulkurit ja kiertolaiset, ihmeet, kaipauksen maan | Kulkurit ja kerjäläiset, ihmeelliset tarinat |
| laulu taikoi mieleen öisen kuulijan. | ukko loihti laulaessaan kaipuustaan. |
| | |
| »Jonkin tuolla puolen vuorten, tähtein, kukkien ja laulun, | Jokin tuolla puolen vuorten, kukkain, tähtien ja laulun, |
| jonkin tiedän tuolla puolen kuuman sydämeni mun. | jokin tuolla puolen kuuman sydämeni huminoi. |
| Kuulkaa, kuinka kulkee, kuiskii, jokin houkuttain näin pyytää: | Kuulkaa, jokin käy ja kuiskii, houkuttelee mua, pyytää: |
| "Saavu tänne, sillä maa ei ole valtakuntas' sun." | Tule tänne, sillä maa ei valtakuntas' olla voi. |
| | |
| Olen kuullut, kuinka laine hiljaa rantaan liplattaa, | Olen aaltoin hiljaisien liplatusta kuunnellut, |
| meren villin levosta mä uneksin. | levost' uneksinut meren raivoisan. |
| Sinne hengessäni kiidin, missä hahmoton on maa, | Hengessäni olen maahan hahmottomaan kulkenut, |
| jossa unhoon meiltä jäävät rakkaatkin. | missä unohdamme kaikkein rakkaimman. |
| | |
| Villin kaipauksen saimme syntyessä äideiltämme. | Villin kaipauksen soivat kalvaat äidit osaksemme. |
| Vuorten syövereistä lapsen ensi huuto kajahtaa. | Huolten syvyyksistä lapsen ensi huuto kohoaa. |
| Vuoristoissa, tasangoilla leikkien nyt esitämme | Vuorilla ja tasangoilla temmeltäen näyttelemme |
| kerjäläistä, leijonaa ja perhosta ja jumalaa. | jalopeuraa, kerjäläistä, perhosta ja jumalaa. |
| | |
| Hänen luonaan hiljaa istuin, jonka tunsin sydämen. | Istuin hänen vieressänsä, jonka olin kaltainen, |
| Käsin hellin laittoi pesää meille hän. | laittoi pesäämme hän käsin hellivin. |
| Silloin tunsin, tätä omakseni ottaa saata en. | Tunsin: mitään omakseni sanoa ma saata en, |
| Lensin pois ja toivoin rauhan löytyvän. | lähdin loitos, että rauhan löytäisin. |
| | |
| Mitä rakastan, on kaukana ja pimeys sen peittää. | Mitä rakastan, on kauas kätkettynä katseeltani. |
| Tietä oikeaa nyt lähden kulkemaan. | Tieni korkean ja ihmeellisen nään. |
| Melskeen keskellä näin pyydän: "Herra, saanko kaiken heittää? | Kesken melun tahdon pyytää: Ota kaikki, Jumalani, |
| Anna vain se, mitä omakseen ei vaadi ainutkaan." | mutta anna, mitä täällä omista ei yksikään. |
| | |
| Sinne, veljeni, saat rauhallisten virtain myötä tulla, | Etkö sinne tahdo, veli, kylmäin virtain myötä tulla, |
| missä uinuu meri vuorten ympäröimä rauhassaan. | missä meri hiljaa uinuu vuorten seppel rannoillaan. |
| Taivaan tuolla puolen kultausvissaan on koti mulla, | Kulta-usvissa on jossain tuolla puolen koti mulla. |
| siellä äiti oottaa poikaansa nyt ruusuviitassaan. | Siellä äiti hiljaa vartoo ruusupuku verhonaan. |
| | |
| (...) kuumeposket vilvoitelkoon virta kylmän musta, | Poskiamme vilvoitelkoon vesi suolainen ja musta, |
| ennen päiväsarastusta vieköön taakse elämän. | ennenkuin on aamu, vieköön tuolle puolen elämän. |
| Tästä maasta en lie ollut, tunsin vaivaa, ahdistusta | Kuulunut en tähän maahan, kärsin vaivaa, ahdistusta |
| vuoksi epäuskon, rakkauden kuuman, kiihkeän. | vuoksi epäuskon, rakkauden levottoman, kiihkeän. |
| | |
| Avoin ruusuportti oottaa meitä simpukoiden mailla, | Näkinkenkärannikolle johtaa ruusuportti avoin. |
| rauha yllä laivojen ja väsyneiden miehien. | Siell' on leposija miesten, laivahylkyjen. |
| Laulut ennen kuulemattomat saa soida viulun lailla, | Laulut, joit' ei täällä kuulla, soivat siellä viulun tavoin. |
| holvin alla siellä leikkiin käyvät lapset autuuden.« | Ikuisesti nuoret lapset leikkii alla holvien. |
