Lingua   

Mein Gott, warum hast du mich verlassen? (Psalm 22)

Felix Mendelssohn Bartholdy
Pagina della canzone con tutte le versioni


Traduzione finlandese / Finnish translation / Traduction finnoise...
SALMO 22. DIO MIO, PERCHÈ MI HAI ABBANDONATO?JUMALANI, MIKSI HYLKÄSIT MINUT?
Dio mio, Dio mio, perché mi hai abbandonato?
Urlo, ma il mio aiuto è lontano.
Dio mio, ti invoco di giorno, ma tu non rispondi;
nemmeno la notte taccio.
Ma tu sei santo, tu che abiti tra le lodi
di Israele.
I nostri padri hanno sperato in te;
e poiché hanno sperato li hai soccorsi.
Ti invocarono, e furono salvati;
hanno sperato in te e non sono rimasti delusi.
Ma io sono un verme, un non uomo,
vergogna delle genti, disprezzato dal popolo.
Si fanno beffe quelli che mi vedono,
storcono il naso, scuotono il capo:
Si rivolga al Signore, lui lo liberi e lo salvi,
se davvero lo ama.
Io sono come acqua versata,
sono slogate tutte le mie ossa.
II mio cuore è come cera che si scioglie tra le mie viscere.
Le mie forze sono aride come un coccio,
la mia lingua è attaccata al palato,
mi deponi su polvere di morte.
Un branco di cani mi circonda,
mi accerchia una banda di malvagi;
hanno legato le mie mani e i miei piedi.
Si dividono le mie vesti,
sulla mia tunica gettano la sorte.
Ma tu Signore, non stare lontano da me.
Mia forza, vieni presto in mio aiuto.
Salva la mia anima dalla spada,
libera il mio unico bene dai cani.
Salvami dalla vendetta dei leoni,
e dalle corna dei bufali.
Voglio annunciare il tuo nome ai miei fratelli,
voglio lodarti in mezzo all’assemblea.
Lodate il Signore, voi che lo temete!
Lo lodi la discendenza di Giacobbe,
si prostri a lui la discendenza di Israele,
perché egli non ha disprezzato la sofferenza del povero,
non gli ha nascosto il suo volto
ed ha ascoltato il suo grido.
Voglio lodarti nella grande assemblea;
scioglierò i miei voti davanti a coloro che lo temono.
I poveri mangeranno e saranno saziati;
e coloro che chiedono al Signore lo loderanno;
il loro cuore vivrà in eterno.
Ricorderanno e torneranno al Signore
tutti i confini della terra,
davanti a te si prostreranno tutte le famiglie dei popoli.
Perché del Signore è il regno,
è lui che domina sui popoli.
Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?
Minä huudan sinua avuksi, mutta sinä olet kaukana.
Jumalani, minä kutsun sinua päivisin, mutta sinä et vastaa.
Yöt kaikki huudan saamatta rauhaa.
Sinä olet pyhä, sinä olet kuningas, sinulle soivat Israelin ylistysvirret.
Sinuun ovat turvanneet isämme ennen. Sinuun he turvasivat ja pääsivät suojaan.
Sinua he huusivat ja saivat avun,
sinuun he luottivat eivätkä pettyneet.
Mutta minä olen maan mato, en enää ihminen,
olen kansani hylkäämä, ihmisten pilkka.
Kaikki ilkkuvat, kun minut näkevät,
pudistavat päätään ja ivaavat minua:
»Hän on turvannut Herraan, auttakoon Herra häntä.
Herra on häneen mieltynyt, pelastakoon siis hänet!»
Herra, sinä minut päästit äitini kohdusta ja annoit minulle turvan äitini rinnoilla.
Syntymästäni saakka olen ollut sinun varassasi,
sinä olet ollut Jumalani ensi hetkestä alkaen.
Älä ole kaukana nyt, kun hätä on lähellä
eikä kukaan minua auta.
Sonnien laumat piirittävät minua,
villit Basanin härät minut saartavat,
kuin raatelevat pedot ne uhkaavat minua,
kuin karjuvat leijonat, kita ammollaan.
Voimani valuu maahan kuin vesi, luuni irtoavat toisistaan.
Sydämeni on kuin pehmeää vahaa, se sulaa rinnassani.
Kurkkuni on kuiva kuin ruukunsiru,
kieleni on tarttunut kitalakeen.
Maan tomuun sinä suistat minut kuolemaan!
Koirien lauma saartaa minut, minut ympäröi vihamiesten piiri.
Käteni ja jalkani ovat runnellut, ruumiini luut näkyvät kaikki.
Ilkkuen he katsovat minuun,
jakavat vaatteeni keskenään
ja heittävät puvustani arpaa.
Herra, älä ole niin kaukana!
Anna minulle voimaa, riennä avuksi!
Pelasta minut miekalta,
pelasta henkeni koirilta!
Pelasta minut leijonien kidasta,
pelasta villihärkien sarvista!
Silloin minä julistan nimeäsi veljilleni,
ylistän sinua seurakunnan keskellä.
Ylistäkää Jumalaa, te Herran palvelijat!
Jaakobin suku, kunnioita häntä, palvele vavisten, Israelin kansa!
Ei hän halveksinut heikkoa
eikä karttanut kurjaa,
ei kääntänyt pois kasvojaan
vaan kuuli, kun huusin.
Sinua minä ylistän seurakunnan keskellä.
Sinun palvelijoittesi edessä lunastan lupaukseni.
Köyhät syökööt ja tulkoot kylläisiksi,
Herraa etsivät ylistäkööt häntä!
Olkoon teillä voimaa ja rohkeutta iäti!
Muistakoot maan kansat tämän teon ja kääntykööt hänen puoleensa.
Kumartakoot häntä myös vieraat heimot,
sillä Herran on kuninkuus!
Hänen valtansa alla ovat kaikki kansat.
Vain häntä kumartakoot maan mahtavat,
hänen eteensä langetkoot
kaikki, jotka maan tomuun vaipuvat.
He eivät voi elossa pysyä,
mutta ne, jotka heidän jälkeensä tulevat,
saavat palvella Herraa.
He kertovat hänestä lapsilleen,
ja vastedes syntyvälle kansalle.
He julistavat Herran hyvyyttä,
sillä hän on tämän tehnyt.


Pagina della canzone con tutte le versioni

Pagina principale CCG


hosted by inventati.org