Epitaph
King Crimson| Original | Suomennos / Versione finlandese / Finnish version / Version finnoise... |
| EPITAPH The wall on which the prophets wrote Is cracking at the seams Upon the instruments of death The sunlight brightly gleams When every man is torn apart With nightmares and with dreams, Will no one lay the laurel wreath When silence drowns the screams Confusion will be my epitaph As I crawl a cracked and broken path If we make it we can all sit back, and laugh But I fear tomorrow I'll be crying, Yes I fear tomorrow I'll be crying Yes I fear tomorrow I'll be crying Between the iron gates of fate, The seeds of time were sown, And watered by the deeds of those Who know and who are known; Knowledge is a deadly friend If no one sets the rules The fate of all mankind I see Is in the hands of fools The wall on which the prophets wrote Is cracking at the seams Upon the instruments of death The sunlight brightly gleams When every man is torn apart With nightmares and with dreams, Will no one lay the laurel wreath When silence drowns the screams Confusion will be my epitaph As I crawl a cracked and broken path If we make it we can all sit back, and laugh But I fear tomorrow I'll be crying, Yes I fear tomorrow I'll be crying Yes I fear tomorrow I'll be crying Crying Crying Yes I fear tomorrow I'll be crying Yes I fear tomorrow I'll be crying Yes I fear tomorrow I'll be crying Yes I fear tomorrow I'll be crying | TUULET KIRKUU HAUTOIHIN Niin on, on sanat viisaitten Jo hiekkaan peittyneet Niin on jo nuo miekat oikeuden Jo vereen vaipuneet Jo raivoissaan käy tuulet nyt Ne kirkuu hautoihin Ja varjoistaan ihmiset riistetyt Jo nousee viimeinkin Jos yksin näyttelet etsijää, Tiesi näät ja ruohon kuihtuneen Räjähdyksin näet maan pian sortuneen Pelkään niin sä huomenna itket Pelkään niin sä huomenna itket Pelkään niin sä huomenna itket Niin on, on aika työntää pois Nuo verhot haalistuneet Ja niin kuin kevään uuden tois Nuo äänet voimistuneet Mut Jumalat vainoo jo toisiaan Ne pelkää ja pälyilee Niin kukaan ei selkäänsä suojaan saa Jos yksin taistelee Niin on, on aika työntää pois Nuo verhot haalistuneet Ja niin kuin kevään uuden tois Nuo äänet voimistuneet Jo raivoissaan käy tuulet nuo Ne kirkuu hautoihin Ja varjoistaan ihmiset riistetyt Jo nousee viimeinkin Jos yksin näyttelet etsijää, Tiesi näät ja ruohon kuihtuneen Räjähdyksin näet maan pian sortuneen Pelkään niin sä huomenna itket Pelkään niin sä huomenna itket Pelkään niin sä huomenna itket |
