Casey Jones, the Union Scab
Joe Hill| Traduzione finlandese 2 / Finnish translation 2 / Traduction... | |
| CASEY JONES – STREJKBRYTAREN När rallarna på SP-banan gick i strejk en dag sa Casey Jones på loket att det gör nog inte jag. Hans ångpanna var sprucken, rören hängde med som släp. Det mesta där på loket var som Casey bara skräp. Casey Jones, han tuffa med sin skrothög. Casey Jones, han tuffa natt och dag. Casey Jones, han får nog en medalj han för det han var så trogen mot sitt järnvägsföretag. Och rallarna sa alla: »Casey, hjäp oss för vår sak!« Men Casey svara bara: »Stick! Och kyss ni mej där bak!« Då la nån en bunt syllar mitt i vägen för hans tåg. Och Casey flög till floden och blev bara till en våg. Casey Jones, slog knoppen hårt i botten. Casey Jones, han blommar ej i dag. Casey Jones, han blev en liten ängel som fick en skjuts till himlen av sitt järnvägsföretag. När Casey kom till himlen och kom fram till Sankte Per så sa han: »Jag är Casey Jones, du vet väl vem det är?« Då svara Sankte Per så här: »Då passar du precis! Mina änglar slutat spela. Det är strejk i Paradis!« Casey Jones, han fick ett jobb i himlen. Casey Jones, han spela natt och dag. Casey Jones, fick silvervita vingar just såna som han hade hos sitt järnvägsföretag. Och änglarna sa: »Casey, han är ej ren och sund. Han bryter ju mot Himlaskarans Musikerföbund!« Och på den svarta listan fick Casey Jones en prick och utför himlastegen for den jäkeln med en kick. Casey Jones damp ner uti Gehenna. »Case Jones«, sa satan, »se goddag! Casey Jones, ös svavel till att bränna! Det är tacket för allt snacket hos ditt järnvägsföretag!« | MR. PÖLKKYPÄÄ Hän raataja vain arvoltaan on orja niin kuin muut, on kruppinsakin kuihtunut ja jäyksityneet luut. Mutt' mieli hällä ylväs on, myös käytös ylpeä, hän kun aina ollut on vain pölkkypää. Pölkkypää, senhän kaikki tietää. Pölkkypää, vaikka ihminen. Pölkkypää, hän iskujakin sietää. Aasi hän vain ompi kaksijalkainen. Missä hällä aivot lie – niit' tuskin ollenkaan – ei järkeä vaan käyttämään hän kyennyt milloinkaan. Miksi hänet luotihin, se arvoitukseks' jää, hän kun aina ollut on vain pölkkypää. Pölkkypää, miksi sinut luotiin? Pölkkypää, sä suuri arvoitus. Pölkkypää, miks' housut sulle suotiin? Oot kehnoimmasta luomistyöstä todistus. Hän tyytyväisnä raataa ain, ei koskaan kapinoi. Hän pyrkii »tuppein« tuttavaks', pomoille pokkuroi ja liukkahalla kielellään heit' nuolee, livertää, hän kun aina ollut on vain pölkkypää. Pölkkypää sä olet, jukolauta! Pölkkypää, vaan suuri arvoitus. Pölkkypää, sä halpamainen nauta, oot kehnoimmasta luomistyöstä todistus. Hän miljoonista uneksii ja laskee lanttejaan: kun vuoden, pari raatanen, niin tuhannen jo saan. Hän puskee, pukkaa hiessäpäin ja vyötään kiristää, hän kun aina ollut on vain pölkkypää. Pölkkypää, sä rikkahana kuolet, pölkkypää, sä suuri tolvana. Pölkkypää, jos vaan kestää suolet, niin tuhatvuoden päästä sull' on miljoona. Luokkataisto, »tuplajuu« on hälle kauhistus, tää järjestelmä herttainen on Luojan sallimus. Jos ootte köyhä, itseänne siitä syyttäkää, moinen uskontunnustus on pölkkypään. Pölkkypää, sä olet kurjin orja, pölkkypää, sä suuri kirous! Pölkkypää, kun kuolo sinut korjaa, niin helvetissäkin sä olet kummitus. Työpäivä kymmentuntinen häll' liian lyhyt on ja palkka kaksitaalanen se ompi verraton. Ain' rikkahitten vastukset ne häntä säälittää, hän kun aina ollut on vain pölkkypää. Pölkkypää, sä olet niin kuin sika, pölkkypää, sä suuri tomppeli. Pölkkypää, missä lienee vika, kun ei Luoja luonut sua »miuliksi«? Työlakoissa hän rikkurina aina tunnetaan, hurtaksi ja karvajalaks' usein mainitaan. Ei neuvot, haukkumisetkaan voi häntä kehittää, hän kun aina ollut on vain pölkkypää. Pölkkypää, hän kurja karvakoipi, pölkkypää on vaiva suuri maan. Pölkkypää, vaikka ruoska soipi, hän rypee aina törkeässä saastassaan. Kun vihdoin kurja kruppinsa maan alle kuopataan ja musta sieluparkansa kun jättää maan, niin pirut varmaan ilomielin häntä tervehtää, hän kun aina ollut on vain pölkkypää. Pölkkypää, kun peittää sinut multa, pölkkypää, hyvästi nyt vaan! Pölkkypää, paras työ on sulta, kun menet vertaistesi tykö paistumaan! |
