Lili Marleen [Lied eines jungen Wachtpostens]
Hans Leip| FINLANDESE / FINNISH - Kerttu Mustonen / Georg Malmstén | |
| LILY MARLENE | LIISA PIEN' |
| Kasarmu ees tänaval, öisel kõnniteel latern tookord säras, ta särab nüüdki veel Ja ootab et me tema all taas kohtuksime tänaval, kui kord Lily Marlene, kui kord Lily Marlene. | Kasarmimme eessä suuri portti on, mi illan pimetessä jää lyhdyn valohon. Sen eessä jälleen kohdataan, ja lyhdyn alla haastellaan, kuin ennen Liisa pien´, kuin ennen Liisa pien´. |
| Latern oma kaitsel me õnne pühendas kauni tunni maitsel me varjud ühendas Mis sest, et rahvas möödus meist me nägime vaid teineteist mu neid Lily Marlene, mu neid Lily Marlene. | Huomas kaikki heti, meitä katsoessaan, et´ lempi yhteen veti, kun yks´ jäi varjo vaan. Sen nähdä kaikki kyllä saa, ken lyhdyn alla armastaa, sun kanssas´ Liisa pien´, Sun kanssas' Liisa pien'. |
| Juba lahku viiski signaal me õnneteelt kolm päeva kartsa siiski ei julgustand mu meelt ehk küll su juurde ihkasin ja lahkumist ma vihkasin mu tüdruk Lily Marlene, mu tüdruk Lily Marlene. | Iltahuudon hetki liian pian sai. Vois tulla kallis retki, siks´ nyt jo lähden vain. Sulle nyt kuiskaan näkemiin, vaik´ tahtoisin mä kaupunkiin, sun kanssas´ Liisa pien´, Sun kanssas' Liisa pien'. |
| Latern sinu sammu tunneb ikka veel kuigi mina ammu viibin kaugel teel Ja ootab et me tema all taas kohtuksime tänaval mu neid Lily Marlene, mu neid Lily Marlene. | Askeleesi siellä, kauniin käyntis myös, ne tuntee lyhty siellä, mi´ jälleen loistaa yös´. Jos en mä enää palaa lain, ken lyhdyn al- la seisoo ain, sun kanssas´ Liisa pien´, sun kanssas' Liisa pien'. |
| Kui mul uni laugel öisel puhkusel tõotan sulle kaugelt kaitsekraavist veel Kui igav hakkab laternal sind ootan jälle tema all kui siis Lily Marlene, kui siis Lily Marlene. | Kaikki sumuun häipyy, maa ja taivaskin, Huulillani säihkyy tuo nimi rakkahin. Luokses mä unel- missain saan, taas lyhdyn al- la kohdataan, kuin ennen Liisa pien´, kuin ennen Liisa pien'. |
