Maria nella bottega di un falegname
Fabrizio De André| Original | Traduzione / Translation / Traduction / Suomennos: Juha Rämö |
| MARIA NELLA BOTTEGA DI UN FALEGNAME | MARIA PUUSEPÄN VERSTAASSA |
| Maria: | Maria: |
| "Falegname col martello | Puuseppä, miksi vasarasi |
| perché fai den den? | noin paukkuu? |
| Con la pialla su quel legno | Miksi höyläsi laudalla |
| perché fai fren fren? | noin suihkaa? |
| Costruisci le stampelle | Kainalosauvojako teet |
| per chi in guerra andò? | sille, joka lähti sotaan |
| Dalla Nubia sulle mani | ja Nubiasta käsillään |
| a casa ritornò?" | palasi kotiin? |
| Il falegname: | Puuseppä: |
| "Mio martello non colpisce, | Vasarani ei pauku |
| pialla mia non taglia | eikä höyläni suihkaa |
| per foggiare gambe nuove | veistääkseni uusia jalkoja |
| a chi le offrì in battaglia, | niille, jotkan uhrasivat itsensä taistelulle, |
| ma tre croci, due per chi | vaan kolmea ristiä, kahta niille, |
| disertò per rubare, | jotka karkasivat rintamalta varastaakseen |
| la più grande per chi guerra | kalleimman hänen puolestaan, joka opetti |
| insegnò a disertare". | karkaamaan rintamalta. |
| La gente: | Ihmisjoukko: |
| "Alle tempie addormentate | Uinuvissa unissa |
| di questa città | tämän kaupungin |
| pulsa il cuore di un martello, | pamppailee vasaran sydän. |
| quando smetterà? | Milloin se loppuu? |
| Falegname, su quel legno, | Puuseppä, montako iskua |
| quanti corpi ormai, | vielä tähän puuhun, |
| quanto ancora con la pialla | paljonko höyläsi |
| lo assottiglierai?" | vielä sitä leikkaa? |
| Maria: | Maria: |
| "Alle piaghe, alle ferite | Näistä haavoista, näistä vammoista, |
| che sul legno fai, | jotka olet puuhun tehnyt, |
| falegname su quei tagli | puuseppä, näistä viilloista |
| manca il sangue, ormai, | puuttuu enää veri, |
| perché spieghino da soli, | jotta ne voisivat kertoa, |
| con le loro voci, | omilla äänillään, |
| quali volti sbiancheranno | keiden kasvot ovat kalpeneva |
| sopra le tue croci". | ristiesi yllä. |
| Il falegname: | Puuseppä: |
| "Questi ceppi che han portato | Näitä puita, jotka he ovat tuoneet, |
| perché il mio sudore | jotta hielläni |
| li trasformi nell'immagine | muuttaisin ne kuvaksi |
| di tre dolori, | kolminkertaisesta tuskasta, |
| vedran lacrime di Dimaco | ovat Dymachuksen ja Tituksen [1] |
| e di Tito al ciglio | kyyneleet kostuttava, |
| il più grande che tu guardi | ja se suurin, jota katsot, |
| abbraccerà tuo figlio". | on ottava syliinsä sinun poikasi. |
| La gente: | Ihmisjoukko: |
| "Dalla strada alla montagna | Kaduilta, jotka vievät vuorille |
| sale il tuo den den | kuuluu sinun vasarasi pauke, |
| ogni valle di Giordania | ja jokainen laakso Jordanin maassa |
| impara il tuo fren fren; | oppii erottamaan höyläsi suihkeen. |
| qualche gruppo di dolore | Jotkut tuskansa vallassa |
| muove il passo inquieto, | liikehtivät rauhattomasti, |
| altri aspettan di far bere | toiset odottavat antaakseen |
| a quelle seti aceto". | janoaville juotavaksi etikkamaljan. |
[1] Voltaire kertoo teoksessaan Évangile de l'enfance (Lapsuuden evankeliumi) kahdesta ryöväristä nimeltä Titus ja Dumachus, jotka pyhä perhe kohtaa matkallaan Egyptissä. Dumachus aikoo ryöstää matkalaiset, mutta Titus pyytää häntä jättämään nämä rauhaan ja lupaa maksaa tästä hyvästä hänelle neljäkymmentä drakmaa. Myöhemmin Jeesus sanoo Marialle: »Kun juutalaiset kolmenkymmenen vuoden kuluttua ristiinnaulitsevat minut Jerusalemissa, nämä kaksi ovat riippuva kanssani ristillä, Titus oikealla ja Dumachus vasemmalla puolellani, ja sen päivän jälkeen Titus on astuva minun edelläni paratiisiin.« |
