Tuomas Ragvaldinpoika (6. joulukuuta 1724, Tyrvää – 14. maaliskuuta 1804, Loimaa) oli suomalainen virsirunoilija ja arkkiveisujen tekijä. Hän oli aikansa merkittävin talonpoikais- ja arkkivirsirunoilija. Hän sepitti henkilö-, hää- ja hautajaisrunoja sekä kruunajais- ja matkatoivotusrunoja kuninkaallisille.

Tyrvään Laukulasta kotoisin olleen Tuomas Ragvaldinpojan vanhemmat olivat Lipun talon omistanut kuudennusmies Ragvald Hansinpoika ja Margareta Erkintytär. Tuomas Ragvaldinpoika kärsi synnynnäisestä huuli- ja kitalakihalkiosta ja tämä vamma teki hänen puheestaan honottavaa ja vaikeasti ymmärrettävää sekä myös turmeli hänen ulkonäköään. Hän rampautui myös nuorena kuumesairauden takia eikä kyennyt ruumiilliseen työhön.

Vuonna 1763 Tuomas Ragvaldinpoika lähti Turkuun jossa hänen huulihalkionsa leikattiin onnistuneesti. Tuomas laati tästä tapauksesta 50-säkeistöisen arkkiveisun Sen Wielä wirhellisen Ilo-Weisu. Tämä arkkiveisu oli ensimmäinen Suomessa julkaistu ei-hengellinen arkkiveisu. Tuomas Ragvaldinpoika keksi myös nimen arkkiveisu painetuille runoille ja virsille.

Tuomas Ragvaldinpoika joutui hankkimaan elantonsa kirjoittamalla ja hän julkaisikin elämänsä aikana 60 lehtistä jotka sisälsivät noin 150 virttä. Hän asui aluksi Turussa ja meni naimisiin 1765 Mynämäen Nihdeisen kylän Sunin talosta kotoisin olleen Maria Juhontyttären kanssa. Ensimmäisen vaimon kuoltua influenssaan 1776 Tuomas meni uusiin naimisiin 1777 turkulaisen piian Liisa Heikintyttären kanssa. Tästä avioliitosta hänellä oli kuusi lasta. Perhe muutti Turusta Loimaan Hirvikoskelle jossa Liisa Heikintytär kuoli keuhkotautiin vuonna 1788.

(fi.wikipedia)