Катюша
Michail Vasiľevič Isakovskij / Михаил Васильевич Исаковский| FINLANDESE / FINNISH [2] | |
| KARJALAN KATJUUSA Kauniisti kukkii syreenit ja ruusut, tuoksuu tuomet joen rannalla. Joen rannalla kaunis Katjuusa, joen korkealla rannalla. Yksin kulkee, hiljaa lauleskelee sille sinisilmäpojalle, sille, jota aina muisteleepi, sille, jota hellin rakastaa. »Oi, sä laulu, laulu tytön nuoren, riennä sinne, miss' on miesten tie! Terveisiä soturille Suomen Karjalasta Katjuusalta vie.« Sinä muistat tyttöstäsi aina, aina kaipaat hänen lauluaan, kun sä suojaat omaa synnyinmaata kankahalla kauniin Katjuusan. Putoilevat kukat syreeneiden, kulkee ruusu veden pinnalla. Joen rannalla laulaa Katjuusa, joen korkealla rannalla. | Silloin tuoksui tuomet rantamalla, hehkui ruusut iltaan tummuvaan. Onnen ääni lie ollu Taljankalla, lempi syttyi nuoreen Katjushaan. Lamppu syttyi jo tuvan ulitsalla, hiljaa virtaa Volga Kaspiaan. Kauas häipyi äänet kavioiden, häipyy ruusun tuoksu aikanaan. Minne juossut on neito vaikeroiden, jäljet päättyy virran rantamaan. Halki metsäin ja niittyjen ja soiden hiljaa virtaa Volga Kaspiaan. |
