Dalton Trumbo: Johnny Got His Gun / E Johnny prese il fucile. Page 250 / Pagina 250.

LA CCG NUMERO 10000 / AWS NUMBER 10000 - 6 dicembre 2009 - December 6, 2009

Originale

Il testo in finlandese

DALTON TRUMBO: JOHNNY GOT HIS GUN / E JOHNNY PRESE IL FUCILE. PAGE 250 / PAGINA 250. And then suddenly he saw. He had a vision of himself as a new kind of Christ as a man who carries within himself all the seeds of a new order of things. He was the new messiah of the battlefields saying to people as I am so shall you be. For he had seen the future he had tasted it and now he was living it. He had seen the airplanes flying in the sky he had seen the skies of the future filled with them black with them and now he saw the horror beneath. He saw a world of lovers forever parted of dreams never consummated of plans that never turned into reality. He saw a world of dead fathers and crippled brothers and crazy screaming sons. He saw a world of armless mothers clasping headless babies to their breasts trying to scream out their grief from throats that were cancerous with gas. He saw starved cities black and cold and motionless and the only things in this whole dead terrible world that made a move or a sound were the airplanes that blackened the sky and far off against the horizon the thunder of the big guns and the puffs that rose from barren tortured earth when their shells exploded. That was it he had it he understood it now he had told them his secret and in denying him they had told him theirs. He was the future he was a perfect picture of the future and they were afraid to let anyone see what the future was like. Already they were looking ahead they were figuring the future and somewhere in the future they saw war. To fight that war they would need men and if men saw the future they wouldn't fight. So they were masking the future they were keeping the future a soft quiet deadly secret. They knew that if all the little people all the little guys saw the future they would begin to ask questions. They would ask questions and they would find answers and they would say to the guys who wanted them to fight they would say you lying thieving sons-of-bitches we won't fight we won't be dead we will live we are the world we are the future and we will not let you butcher us no matter what you say no matter what speeches you make no matter what slogans you write. Remember it well we we we are the world we are what makes it go round we make bread and cloth and guns we are the hub of the wheel and the spokes and the wheel itself without us you would be hungry naked worms and we will not die. We are immortal we are the sources of life we are the lowly despicable ugly people we are the great wonderful beautiful people of the world and we are sick of it we are utterly weary we are done with it forever and ever because we are the living and we will not be destroyed. If you make a war if there are guns to be aimed if there are bullets to be fired if there are men to be killed they will not be us. They will not be us the guys who grow wheat and turn it into food the guys who make clothes and paper and houses and tiles the guys who build dams and power plants and string the long moaning high tension wires the guys who crack crude oil down into a dozen different parts who make light globes and sewing machines and shovels and automobiles and airplanes and tanks and guns oh no it will not be us who die. It will be you. It will be you -you who urge us on to battle you who incite us against ourselves you who would have one cobbler kill another cobbler you who would have one man who works kill another man who works you who would have one human being who wants only to live kill another human being who wants only to live. Remember this. Remember this well you people who plan for war. Remember this you patriots you fierce ones you spawners of hate you inventors of slogans. Remember this as you have never remembered anything else in your lives. We are men of peace we are men who work and we want no quarrel. But if you destroy our peace if you take away our work if you try to range us one against the other we will know what to do. If you tell us to make the world safe for democracy we will take you seriously and by god and by Christ we will make it so. We will use the guns you force upon us we will use them to defend our very lives and the menace to our lives does not lie on the other side of a nomansland that was set apart without our consent it lies within our own boundaries here and now we have seen it and we know it. Put the guns into our hands and we will use them. Give us the slogans and we will turn them into realities. Sing the battle hymns and we will take them up where you left off. Not one not ten not ten thousand not a million not ten millions not a hundred millions but a billion two billions of us all the people of the world we will have the slogans and we will have the hymns and we will have the guns and we will use them and we will live. Make no mistake of it we will live. We will be alive and we will walk and talk and eat and sing and laugh and feel and love and bear our children in tranquillity in security in decency in peace. You plan the wars you masters of men plan the wars and point the way and we will point the gun.

Ja yhtäkkiä hän sai näyn. Hän näki itsensä uutena Kristuksena, miehenä, joka kantaa sisällään uuden järjestyksen siemeniä. Hän oli taistelukenttien uusi Messias, joka sanoi ihmisille: niin kuin minä olen, olkaa tekin. Sillä hän oli nähnyt tulevaisuuden, maistanut sitä ja eli sitä. Hän oli nähnyt lentokoneiden lentävän taivaalla, nähnyt tulevaisuuden taivaan, joka oli täynnä niitä, mustanaan niistä, ja nyt hän näki kauhun alhaalla maan pinnalla. Hän näki maailman, jossa rakastavaiset oli iäksi erotettu toisistaan ja jossa unelmat ja suunnitelmat eivät milloinkaan toteutuneet. Hän näki kuolleiden isien, rampautuneiden veljien ja mielipuolisina huutavien poikien maailman. Hän näki maailman, jossa kädettömät äidit yrittivät puristaa päättömät lapsensa rinnoilleen ja huutaa ulos tuskansa myrkkykaasujen runtelemista kurkuistaan. Hän näki nälkiintyneet kaupungit mustina, kylminä ja liikkumattomina, ja ainoa liike, ainoa ääni koko tuossa kuolleessa kauhun maailmassa olivat lentokoneet, joita taivas oli mustanaan, ja suurten tykkien jyly kaukana horisontissa ja pöllähdykset, joita niiden ammukset nostattivat osuessaan autioon kiusattuun maahan. Näin se oli, ja hän oli ymmärtänyt sen ja nyt hän oli kertonut heille salaisuutensa ja kieltämällä hänet he olivat kertoneet hänelle omansa. Hän oli tulevaisuus, hän oli täydellinen kuva tulevaisuudesta, ja heitä pelotti antaa kenenkään nähdä, millainen tulevaisuus oli. He tähyilivät jo tulevaisuuteen saadakseen siitä kuvan ja jossain siellä he näkivät sodan. Sen sodan käymiseen tarvittaisiin miehiä, ja jos miehet näkisivät tulevaisuuden he eivät suostuisi taistelemaan. Niinpä he naamioivat tulevaisuuden, tekivät siitä pehmeän, hiljaisen, tappavan salaisuuden. He tiesivät, että jos kaikki pienet ihmiset näkisivät tulevaisuuden, he alkaisivat esittää kysymyksiä. He esittäisivät kysymyksiä ja löytäisivät niihin vastauksia, ja niille, jotka haluaisivat heidän taistelevan, he sanoisivat: senkin valehtelevat paskiaiset, me emme taistele, me emme aio kuolla, me aiomme elää, me olemme maailma, me olemme tulevaisuus emmekä me anna teidän teurastaa itseämme mitä ikinä sanottekin, millaisia puheita pidättekin ja millaisia iskulauseita kirjoitattekin. Painakaa mieleenne, että me, me, me olemme maailma, me olemme niitä, jotka panevat sen pyörimään, me teemme leipää, vaatteita ja aseita, me olemme pyörän napa ja sen puolat ja pyörä itse, ilman meitä te olisitte pelkkiä nälkäisiä maan matoja emmekä me aio kuolla. Me olemme kuolemattomia, me olemme elämän lähde, me olemme alhaisia, halveksittavia, rumia ihmisiä, me olemme suuria, ihmeellisiä, kauniita maan ihmisiä ja me olemme lopen kyllästyneitä siihen, lopen uupuneita, olemme saaneet siitä iäti tarpeeksemme, sillä me olemme eläviä emmekä aio antaa tuhota itseämme. Jos aiotte sotia ja jos teillä on aseita joilla tähdätä ja luoteja joita ampua ja jos tarkoituksena on tappaa ihmisiä, me emme ole niitä ihmisiä. Me jotka kasvatamme viljan ja muutamme sen ruuaksi, me jotka teemme vaatteita ja paperia ja seinälaattoja, me jotka rakennamme patoja ja voimalaitoksia ja korkeajännitelinjoja joiden johdoissa tuuli valittaa, me jotka pilkomme raakaöljyn kymmeneen osaan, me jotka teemme lamppuja ja ompelukoneita ja lapioita ja autoja ja lentokoneita ja tankkeja ja aseita, me emme ole niitä ihmisiä jotka tapetaan. Ei, me emme ole niitä jotka kuolevat. Te olette. Te olette niitä jotka kuolevat, te, jotka yllytätte meitä taistelemaan, suutarin tappamaan toisen suutarin, työmiehen tappamaan toisen työmiehen, ihmisen joka haluaa vain elää tappamaan toisen ihmisen joka haluaa vain elää. Painakaa tämä mieleenne. Painakaa tämä visusti mieleenne te jotka suunnittelette sotaa. Älkää unohtako tätä te isänmaanystävät, sotakiihkoilijat, vihanlietsojat ja iskulauseiden tekijät. Pitäkää tämä mielessänne niin että se ei koskaan sieltä katoa. Me olemme rauhaa rakastavia työtätekeviä ihmisiä, jotka emme halua riitaa. Mutta jos te tuhoatte meidän rauhamme, viette työmme tai yritätte usuttaa meitä toisiamme vastaan, me tiedämme mitä tehdä. Jos te käskette meitä tekemään maailman turvalliseksi demokratian nimissä, me otamme teidät vakavasti ja vannomme jumalan ja Kristuksen kautta tekevämme niin. Silloin me olemme valmiit tarttumaan aseisiin, jotka te olette käsiimme panneet, ja käyttämään niitä puolustaaksemme omaa elämäämme, johon kohdistuva uhka ei tule toiselta puolen sitä ei-kenenkään-maata, joka on syntynyt ilman meidän suostumustamme, vaan se uhka vaanii omien rajojemme sisäpuolella, tässä ja nyt, sillä me olemme sen nähneet ja tunnistaneet. Pankaa käsiimme aseet, ja me käytämme niitä. Antakaa meille iskulauseita, ja me muutamme ne lihaksi. Laulakaa sotalauluja, ja me jatkamme siitä mihin te lopetatte. Ei yksi, ei kymmenen, ei kymmenen tuhatta, ei miljoona, ei kymmenen miljoonaa, ei sata miljoonaa vaan miljardi, kaksi miljardia kaikista meistä maan kansalaisista on valmis hyväksymään iskulauseet, sotalaulut ja aseet ja käyttämään aseita ja jäämään henkiin. Ja me aiomme jäädä henkiin, sen saatte uskoa. Me aiomme elää, kävellä, puhua, syödä, laulaa, nauraa, tuntea, rakastaa ja saada lapsia maailmassa, jossa vallitsevat sopusointu, turvallisuus, hyvä tahto ja rauha. Suunnitelkaa te sotia, te ihmisten käskijät, suunnitelkaa sotia ja näyttäkää tietä, ja me suuntaamme aseet sinne minne ne pitää suunnata.