La más bella niña

Paco Ibáñez

Originale

Traduzione finlandese / Finnish translation / Traduction finnoise...

LA MÁS BELLA NIÑA La más bella niña de nuestro lugar, hoy viuda y sola y ayer por casar. Viendo que sus ojos a la guerra van, a su madre dice que escucha su mal, Dejadme llorar, orillas del mar. Pues me diste, madre, en tan tierna edad tan corto el placer, tan largo el pesar y me cautivaste de quien hoy se va y lleva las llaves de mi libertad. Dejadme llorar, orillas del mar. Dulce madre mía, ¿quién no llorará, aunque tenga el pecho como un pedernal y no dará voces viendo marchitar los más verdes años de mi mocedad? Dejadme llorar, orillas del mar. En llorar conviertan mis ojos, de hoy más, el sabroso oficio del dulce mirar, pues que no se pueden mejor ocupar, yéndose a la guerra quien era mi paz.

KAIKKEIN KAUNEIN TYTTÖ Kaikkein kaunein tyttö tämän rannikon, joka naitiin eilen ja leski nyt on, katsoo, miten lähtee sotaan sulhanen ja äidille haastaa hän murehtien: Suo, meri ja maa, minun valittaa. Näin nuorena, äiti, sain tuntea sen, miten lyhyt on onni, suru pitkällinen. Minut liitit mieheen, joka viipynyt ei. Hän vapauteni avaimet vei. Suo, meri ja maa, minun valittaa. Itku on työnä nyt silmien. Työ hauskempi jäi, ilo katsomisen. Muuta niiden tehdä on mahdoton. Meni sotaan hän, joka rauhani on. Suo, meri ja maa, minun valittaa. Menköötpä yötkin, kun meni menojaan hän, joka yöllä pani valvomaan. Menköötpä yötkin, älkööt katselko, vuoteen toinen puoli kun liikaa on jo. Suo, meri ja maa, minun valittaa.