Kun Kannaksella illat ja päivät kiirehdin,
Ja taas on taivas lieskoista tulta, lyö se vieläkin.
On korsun liesi lämmin, se mielen saa unohtamaan,
Mua taiston tielle huomispäivä taas jo odottaa.
Vaan Kannaksella armainta unta näin ystävästäin,
Hän lausui mulle toivomielin näin:
Sua muistan aina, kerran kun saavut on jo päivä uus,
Sua ootan aina, silloinkin vaikka ois se ikuisuus.
Sun kanssas nähdä tahdon mä onnenmaan ihanimman,
kun taiston tieltä luoksein sun kerran saan.
Sua muistan aina, kerran kun saavut on jo päivä uus,
Sua ootan aina, silloinkin vaikka ois se ikuisuus.
Sun kanssas nähdä tahdon mä onnenmaan ihanimman,
kun taiston tieltä luoksein sun kerran saan.
Ja taas on taivas lieskoista tulta, lyö se vieläkin.
On korsun liesi lämmin, se mielen saa unohtamaan,
Mua taiston tielle huomispäivä taas jo odottaa.
Vaan Kannaksella armainta unta näin ystävästäin,
Hän lausui mulle toivomielin näin:
Sua muistan aina, kerran kun saavut on jo päivä uus,
Sua ootan aina, silloinkin vaikka ois se ikuisuus.
Sun kanssas nähdä tahdon mä onnenmaan ihanimman,
kun taiston tieltä luoksein sun kerran saan.
Sua muistan aina, kerran kun saavut on jo päivä uus,
Sua ootan aina, silloinkin vaikka ois se ikuisuus.
Sun kanssas nähdä tahdon mä onnenmaan ihanimman,
kun taiston tieltä luoksein sun kerran saan.
×
![]()
