Lingua   

Vem dödade Carlos?

Björn Afzelius


Lingua: Svedese


Ti può interessare anche...

Hur länge ska vi vänta
(Hoola Bandoola Band)
Danslåt för yttrandefriheten
(Hoola Bandoola Band)
Till min kära
(Björn Afzelius)


[1998]
Testo e musica di Björn Afzelius
Lyrics and music by Björn Afzelius
Da/From "Elsinore" [1999]

Björn Afzelius.
Björn Afzelius.


Una delle ultime canzoni di Björn Afzelius, pubblicata nell'album "Elsinore" uscito pochi mesi dopo la sua morte,
Una lunga e dura ballata ispirata ad un episodio realmente accaduto: la morte di un giovane immigrato cileno (anche qui la cosa ci riporta agli anni '70, quando molti cileni si rifugiarono nella Svezia di Palme per sfuggire alla dittatura di Pinochet: la madre del giovane è infatti sfuggita da una dittatura fascista) ucciso dalla polizia all'uscita da una discoteca. Un omicidio legalizzato che si tentò di nascondere con il "gentile aiuto" dei medici legali e dei tribunali, vale a dire di tutto l'apparato dello stato; ma la polizia, ovunque, è notoriamente impunibile. La verità venne a galla grazie alla madre del ragazzo ammazzato e a una testimone casuale dell'episodio, che decise di informarsi e andò a cercare la madre di Carlos. Le due donne riuscirono ad accertare esattamente come si erano svolti i fatti (il ragazzo era stato orrendamente ammazzato dai poliziotti che gli avevano spezzato la spina dorsale calpestandolo coi piedi). Ho cercato ulteriori notizie su questo episodio, ma sono riuscito a reperire soltanto il suo effettivo accadimento.
Carlos var stökig, berusad och dum.
Han blev inte insläppt för att han var full.
När dörrvakten bad honom gå utan gnäll
så gav Carlos vakten en smäll.

Vakten var utsliten, stressad och varm,
och urless på diskots förbannade larm,
och trött på att ständigt bli kallad för gris;
Så han låt skicka efter polis.

Polisen i Stockholm en sen lördagsnatt
har annat att göra än hjälpa en vakt.
Därute sker misshandel, knivrån och dråp
i en takt snuten aldrig rår på.

Men dom tog sej till klubben och gjorde sin plikt;
Och att lägga ner Carlos var gjort på ett kick.
Han domnade bort av ett omänskligt tryck
när snutarna klev på hans rygg.

Carlos är död, ingen vet vad som hänt.
I gryningen låg han där kall i sin cell.
Man fann inget blod och man fann inga sår;
Et dödsfall som ingen förstår.

Polisläkar'n skrev en summarisk attest
över Carlos som dog i polisens arrest.
Man antog att ynglingen kvävde sej själv
när han sov i sin ensamma cell.

För ordningens skull blev det dock obduktion.
Den bestod denna gång i att inget blev gjort.
Man godkänte det som polisläkar'n sagt,
och Carlos var nu blott en akt.

Man ringde till Carlos'mor på Södermalm,
och bad henne snarast se till att ta hand
om sonen som låg med en lapp om sin fot
i bårhusets kyl under jord.

Men mamman som flytt från en svart diktatur
hon kände till allt om polisens tortyr.
Hon svara': "Här blir det ingenting gjort
förr'n jag vet hur min ende son dog."

Carlos är död, ingen vet vad som hänt.
I gryningen låg han där kall i sin cell.
Man fann inget blod och man fann inga sår;
Et dödsfall som ingen förstår.

Kristina från Kungsholmen satt i sitt kök,
med halvljummet kaffe och hemrullad rök,
och tänkte på det hon bevittnat igår
på en klubb dit hon brukade gå.

Hon såg för sitt inre hur Carlos slogs ner,
och bakbands och se'n hur poliserna klev
omkring på hans rygg tills man hörde ett kras
när nå'nting i pojken bröts av.

Hon måste få veta om allt slutat väl,
så hon ringde till sist till arrestens befäl.
Och när det stod klart att det gått som hon trott
så fråga' hon var Carlos bott.

Hon for hemm till mamman och sa' som det var,
att Carlos blev dödad när ryggen gick av.
Tilsammans beslöt dom att hjälpa varann,
för här måste sanningen fram.

Carlos är död, ingen vet vad som hänt.
I gryningen låg han där kall i sin cell.
Man fann inget blod och man fann inga sår;
Men någon har börjat förstå.

När en anmärkning mot en polis kommer in
behandlas den som om den alls inte finns.
En invandrarkvinna som stämt en polis
får vänta tills någon har tid.

Processen i tingsrätten gick på en kvart,
och rätten slog fast det som läkarna sagt.
Kristina var en, men poliserna två,
och det fanns inga fler vittnesmål.

Kristina och mamman beslöt att få fatt
på flera personer som varit på plats.
Så Carlos fick stanna i bårhusets kyl,
för nu börja' tiden bli dyr.

När dörrvakten hörde hur allting var fatt
så nämnde han andra som varit på plats.
Och snart fanns det flera som kunde gå ed
på det som dom alla fått se.

Carlos är död, ingen vet vad som hänt.
I gryningen låg han där kall i sin cell.
Man fann inget blod och man fann inga sår;
Men många har börjat förstå.

Hovrätten krävde en ny obduktion,
och Carlos kom äntligen upp ovan jord.
Och snart stod det klart hur man miste sitt liv,
och mamman fick äntligen frid.

Men vem ska man döma, vem bär denna skuld?
Är det Carlos som bråkade när han var full?
Är det dörrvakten eller en våldsam polis,
eller gästerna som stod bredvid?

Är det läkar'n på häktet, eller vakterna där?
Kan det va' obducenten som undvek besvär?
Är det tingsrätten som gick på läkarnas ord?
Eller var det ett kollektivt mord?

När svenskar blir mördade undersöks allt,
men när svartskallar omkommer tar man det kallt.
Och med Carlos kom sanningen äntligen fram
först när folk börja' hjälpa varann.

Carlos är död, ingen vet vad som hänt.
I gryningen låg han där kall i sin cell.
Man fann inget blod och man fann inga sår;
Men äntli'n kan alla förstå.

Carlos är död, ingen vet vad som hänt.
I gryningen låg han där kall i sin cell.
Man fann inget blod och man fann inga sår;
Men alla kan ändå förstå.

inviata da Riccardo Venturi - 6/8/2005 - 15:14




Lingua: Italiano

Versione italiana di Riccardo Venturi
17 novembre 2005
CHI HA AMMAZZATO CARLOS ?

Carlos era sciamannato, briaco e scemo.
Non fu fatto entrare perché era ciucco.
Quando il buttafuori gli disse di andarsene senza far bordello
allora Carlos, al buttafuori gli tirò un cazzotto.

La guardia era stanca, stressata e irascibile,
e ne aveva abbastanza di quel maledetto casino della discoteca,
stanco che gli dessero continuamente del maiale ;
così fece mandare a chiamare la polizia.

La polizia di Stoccolma, il sabato sera tardi
avrebbe altro da fare che aiutare un buttafuori.
Là fuori ci sono maltrattamenti, accoltellamenti e omicidi,
in altre parole, uno sbirro non sa mai che pesci pigliare.

Ma andarono alla discoteca e fecero il loro dovere ;
e in un attimo Carlos fu messo k.o.
Perse conoscenza per un colpo disumano
quando gli sbirri gli furono addosso.

Carlos è morto, nessuno sa quel che è successo.
All’alba giaceva là, morto nella sua cella.
Non fu trovato sangue. Non furono riscontrate ferite.
Una morte che nessuno proprio capisce.

Il medico legale scrisse un certificato sommario
su Carlos che era morto in stato di fermo.
Si suppose che il giovane si fosse soffocato da solo
mentre dormiva nella sua cella solitaria.

Per pura formalità, fu però ordinata l’autopsia.
Ma quella volta consistette nel non fare un bel niente.
Fu ufficialmente certificato quel che aveva detto il medico legale
e Carlos da quel momento non fu che una pratica.

Fu fatta una telefonata alla madre di Carlos, a Södermalm,
e le fu chiesto di venire alla svelta a riprendersi
il figlio che stava là steso con un cartellino a un piede
nel gelo dei sotterranei dell’obitorio.

Ma la madre, che era fuggita da una dittatura fascista
capì tutto quanto delle torture della polizia.
E rispose : « Qui non è stato fatto un bel nulla
prima che fossi informata della morte del mio unico figlio. »

Carlos è morto, nessuno sa quel che è successo.
All’alba giaceva là, morto nella sua cella.
Non fu trovato sangue. Non furono riscontrate ferite.
Una morte che nessuno proprio capisce.

Kristina, di Kungsholmen, se ne stava in cucina
con un caffé mezzo freddato e una canna che si era rollata,
e pensava a quella cosa di cui era stata testimone il giorno prima
in una discoteva dove di solito andava.

Rivedeva nella sua mente come Carlos era stato tirato giù
e immobilizzato, e poi come i poliziotti lo avevano calpestato
sulla schiena finché non s’era sentito il rumore di qualcosa che si spezzava,
quando qualcosa dentro il ragazzo era stato fracassato.

Doveva riuscire a sapere com’era andata a finire,
e così, alla fine, telefonò al comando di polizia.
E quando le fu chiaro che era andata come lei credeva,
allora chiese dove Carlos abitava.

Andò a casa dalla madre e vide com’era andata :
Carlos era stato ammazzato quando la schiena gli si era spezzata.
Allora decisero di aiutarsi l’un l’altra
perché la verità doveva saltare fuori.

Carlos è morto, nessuno sa quel che è successo.
All’alba giaceva là, morto nella sua cella.
Non fu trovato sangue. Non furono riscontrate ferite.
Ma qualcosa si cominciava a capire.

Quando si fa una denuncia contro un poliziotto
la si tratta come se neanche esistesse.
A un’immigrata che vuole parlare con un poliziotto
le tocca aspettare finché qualcuno non ha tempo.

Il processo penale passò in cavalleria,
e la corte si attenne a quel che avevano detto i medici.
Kristina era da sola, ma i poliziotti erano in due
e non s’era trovato nessun altro testimone.

Kristina e la madre decisero di trovare
le diverse persone che erano sul posto.
E così Carlos dovette restare nell’obitorio gelido
perché il tempo cominciava a diventare prezioso.

Quando il buttafuori seppe com’era andata,
allora fece i nomi di altri che erano sul posto.
E presto ci furono molte persone disposte a giurare
su quello che avevano potuto vedere.

Carlos è morto, nessuno sa quel che è successo.
All’alba giaceva là, morto nella sua cella.
Non fu trovato sangue. Non furono riscontrate ferite.
Una morte che nessuno proprio capisce.

La corte d’appello ordinò una nuova autopsia,
e Carlos fu infine riesumato.
E presto fu chiaro come aveva perso la vita,
e sua madre trovò finalmente pace.

Ma chi sarà condannato, chi ne ha la colpa ?
Forse Carlos, che faceva un po’ di casino mentre era ubriaco ?
Oppure il buttafuori ? Oppure un poliziotto violento,
oppure gli ospiti della discoteca che erano presenti ?

Il medico è forse in galera, oppure i secondini ?
Sarà mica l’incaricato dell’autopsia che non ha fatto il suo dovere ?
Oppure il tribunale, che si è attenuto alle parole dei medici ?
Oppure sarà stato un omicidio collettivo ?

Quando degli svedesi sono uccisi, tutto viene investigato,
ma quando tocca a degli immigrati, non se ne fa di nulla.
Ma con Carlos finalmente la verità è venuta a galla,
non appena la gente ha cominciato a aiutarsi a vicenda.

Carlos è morto, nessuno sa quel che è successo.
All’alba giaceva là, morto nella sua cella.
Non fu trovato sangue. Non furono riscontrate ferite.
Ma alla fine tutti quanti possono capire.

Carlos è morto, nessuno sa quel che è successo.
All’alba giaceva là, morto nella sua cella.
Non fu trovato sangue. Non furono riscontrate ferite.
Ma alla fine tutti quanti possono capire.

17/11/2005 - 15:39




Lingua: Inglese

Traduzione inglese / English translation / Traduction anglaise / Engelsk översättning / Englanninkielinen käännös: Juha Rämö
WHO KILLED CARLOS?

Carlos was drunk, aggressive and stupid.
So much so that he was refused admittance.
When the doorman asked him to leave quietly
Carlos gave him a punch.

The doorman was exhausted, stressed and hot
and sick of the infernal noise of the disco
and tired of being constantly called a pig.
So he called the cops.

On a late Saturday night, the police in Stockholm
have other things to do than help a doorman.
Assaults, hold-ups and homicides
take place at a pace the police can't match.

But the cops arrived and did their duty.
Carlos was down on the ground in no time
and the inhuman weight of police feet on his back
made him numb.

Carlos is dead and no one knows what happened.
At the dawn of the day he was lying cold in his cell.
No blood or wound was found.
It's a death no one can understand.

The Coroner issues a summary report
on Carlos's death in the custody cell.
The assumption is that the youngster had suffocated
while asleep in his lonesome cell.

An autopsy was conducted, just for the record.
The result: nothing suspicious.
The Coroner's report was confirmed,
and Carlos had become an archive document.

Carlos's mother at Södermalm received a phone call
urging her to immediately take care
of her son who was lying with a tag on his toe
in the underground mortuary cold room.

But the mother who had escaped black dictatorship
and knew everything about police brutality,
said: »Nothing will happen here
until I know how my only son died.«

Carlos is dead and no one knows what happened.
At the dawn of the day he was lying cold in his cell.
No blood or wound was found.
It's a death no one can understand.

Kristina was sitting in her Kungsholmen kitchen
with a cup of lukewarm coffee and a roll-up
thinking back to what she had witnessed the night before
at her regular club.

In her mind she saw how Carlos was knocked down,
how his hands were tied behind his back and how the cops
trampled on his back until there was a snap
as if something had broken inside him.

She needed to know if everything had ended well,
so finally she called the custody officer
and having heard that things had gone as she had thought
she asked where Carlos had been living.

She went to see Carlos's mother and told her as it was
that Carlos had died, because his back was broken.
Together they decided to help one another
to reveal the truth.

Carlos is dead and no one knows what happened.
At the dawn of the day he was lying cold in his cell.
No blood or wound was found,
but someone has started to understand.

When a complaint about the police is made
it is dealt with as if it didn't exist at all.
An immigrant woman accusing the police
will have to wait until someone has time.

The district court made a quick decision
confirming what the medical officers had said.
Kristina was alone, the cops were two
and there was no further evidence.

Kristina and the mother decided to find
other people who had been on the spot.
And Carlos remained in the mortuary cold room
while time was getting scarce.

When the doorman found out how things were
he named others who had been there.
And soon there were many prepared to testify
under oath what they had seen.

Carlos is dead and no one knows what happened.
At the dawn of the day he was lying cold in his cell.
No blood or wound was found,
but many have started to understand.

The appeal court ordered a new autopsy
and Carlos finally made his way back to earth.
The cause of death was soon clear
and the mother had eventually got her peace.

But who's to charge, who's guilty?
Is it Carlos who was drunken and aggressive?
Is it the doorman or a brutal cop
or the club guests who were standing by?

Is it the Coroner or the custody suite wardens?
Could it be the pathologist who didn't want to cause trouble?
Or the district court relying on the doctors' words?
Or was it a collective murder?

When a Swede gets murdered, no rock remains unturned,
but when the victim is of another complexion, it's a different story.
In Carlos's case, the truth was finally revealed
only after people had started helping each other.

Carlos is dead and no one knows what happened.
At the dawn of the day he was lying cold in his cell.
No blood or wound was found,
but everyone can finally understand.

Carlos is dead and no one knows what happened.
At the dawn of the day he was lying cold in his cell.
No blood or wound was found,
but everyone can at least understand.

inviata da Juha Rämö - 5/11/2018 - 12:50




Lingua: Finlandese

Traduzione finlandese / Finnish translation / Traduction finnoise / Finsk översättning / Suomennos: Juha Rämö
KUKA TAPPOI CARLOSIN?

Carlos oli päissään, riidanhaluinen ja tyhmä.
Juopuneena häntä ei päästetty sisään.
Kun ovimies pyysi häntä poistumaan rauhassa,
hän antoi nyrkkinsä puhua.

Ovimies oli uupunut, stressaantunut ja kuumissaan
ja turtana diskon helvetilisestä metelistä
ja väsynyt siihen, että aina kutsuttiin siaksi.
Niinpä hän pyysi poliisin paikalle.

Tukholman poliisilla on myöhään lauantai-iltana
muutakin tekemistä kuin auttaa ovivahteja.
Pahoinpitelyjä, väkivaltaisia ryöstöjä ja henkirikoksia
tapahtuu sellaiseen tahtiin, että poliisi on voimaton.

Mutta poliisit saapuivat paikalle ja tekivät työnsä.
Carlos kaadettiin maahan käden käänteessä,
ja poliisin jalkojen epäinhimillinen paino selän päällä
teki hänen ruumiinsa tunnottomaksi.

Carlos on kuollut, eikä kukaan tiedä, mitä on tapahtunut.
Aamun koittaessa hän makasi kylmänä sellissään.
Verta ei löytynyt eikä haavoja.
Kuolemantapaus, jota kukaan ei voi ymmärtää.

Poliisilääkäri laati lyhyen selvityksen
Carlosin kuolemasta poliisin pidätyssellissä.
Nuorukaisen oletettiin tukehtuneen omia aikojaan
nukkuessaan yksin sellissään.

Muodon vuoksi tehtiin kuitenkin ruumiinavaus.
Sen tulos oli, että mitään hämärää ei ollut tapahtunut.
Poliisilääkärin selvitys vahvistettiin,
ja Carlos oli enää pelkkä asiakirja.

Carlosin äiti Södermalmilla sai puhelun,
jossa häntä pyydettiin pikimmiten huolehtimaan
pojastaan, joka makasi lappu varpaassaan
ruumishuoneen kylmiössä maan alla.

Mutta äiti, joka oli paennut mustaa diktatuuria
ja tiesi kaiken poliisiväkivallasta,
sanoi: »Tälle asialle ei tehdä mitään,
ennen kuin tiedän, kuinka ainoa poikani kuoli.«

Carlos on kuollut, eikä kukaan tiedä, mitä on tapahtunut.
Aamun koittaessa hän makasi kylmänä sellissään.
Verta ei löytynyt eikä haavoja.
Kuolemantapaus, jota kukaan ei voi ymmärtää.

Kristina istui keittiössään Kungsholmenilla
kupissaan haaleaa kahvia ja sätkä sormissaan
ja mietti, mitä oli nähnyt edellisenä iltana
klubilla, jossa hän tapasi käydä.

Hän näki mielessään, kuinka Carlos lyötiin maahan,
kuinka hänen kätensä sidottiin selän taakse ja kuinka poliisit
talsivat hänen selkänsä päällä, kunnes kuului rasahdus,
kun jokin pojan sisällä murtui.

Hänen oli saatava tietää, oliko kaikki päättynyt hyvin.
Niinpä hän soitti lopulta selliosaston esimiehelle.
Ja saatuaan kuulla, että kaikki oli sujunut niin kuin hän oli arvellut,
hän kysyi, missä Carlos oli asunut.

Hän meni Carlosin äidin luokse ja kertoi niin kuin asia oli,
että Carlos kuoli, kun hänen selkänsä murtui.
Yhdessä he päättivät auttaa toisiaan,
sillä totuus oli saatava päivänvaloon.

Carlos on kuollut, eikä kukaan tiedä, mitä on tapahtunut.
Aamun koittaessa hän makasi kylmänä sellissään.
Verta ei löytynyt eikä haavoja,
mutta joku on alkanut ymmärtää.

Kun poliisin toiminnasta tehdään valitus,
se käsitellään niin kuin sitä ei olisikaan.
Maahanmuuttajanainen, joka syyttää poliisia,
saa luvan odottaa, kunnes jollakulla on aikaa.

Käräjäoikeuden päätös asiassa oli pikainen
ja vahvisti sen, mitä lääkärit olivat sanoneet.
Kristina oli yksin, mutta poliiseja oli kaksi,
eikä muita todisteita ollut.

Kristina ja äiti päättivät löytää
muita paikalla olleita.
Ja Carlos sai jäädä makaamaan ruumishuoneen kylmiöön,
sillä nyt alkoi aika käydä kalliiksi.

Kun ovivahti sai tietää asian laidan,
hän nimesi muita, jotka olivat olleet paikalla.
Ja pian monet olivat valmiit menemään valalle
siitä, minkä he kaikki olivat nähneet.

Carlos on kuollut, eikä kukaan tiedä, mitä on tapahtunut.
Aamun koittaessa hän makasi kylmänä sellissään.
Verta ei löytynyt eikä haavoja,
mutta moni on alkanut ymmärtää.

Hovioikeus määräsi uuden ruumiinavauksen,
ja Carlos pääsi viimeinkin maan pinnalle.
Ja pian oli kuolemansyy selvä,
ja äiti sai lopulta rauhan.

Mutta kuka on pantava tuomiolle, kuka on syyllinen?
Carlosko, joka haastoi riitaa juovuspäissään?
Ovivahtiko vai väkivaltainen poliisi
vai klubivieraat, jotka katselivat sivusta?

Poliisilääkärikö vai selliosaston vartijat?
Voisiko syyllinen olla patologi, joka ei halunnut vaikeuksia?
Tai käräjäoikeus, joka myötäili lääkäreitä?
Vai olisiko kyseessä kollektiivinen murha?

Kun ruotsalainen murhataan, kaikki tutkitaan juurta jaksain,
mutta kun murhattu on mutakuono, asialla ei ole niin väliä.
Carlosin asiassakin totuus tuli lopulta esiin vasta,
kun ihmiset alkoivat auttaa toisiaan.

Carlos on kuollut, eikä kukaan tiedä, mitä on tapahtunut.
Aamun koittaessa hän makasi kylmänä sellissään.
Verta ei löytynyt eikä haavoja,
mutta viimeinkin kaikki voivat ymmärtää.

Carlos on kuollut, eikä kukaan tiedä, mitä on tapahtunut.
Aamun koittaessa hän makasi kylmänä sellissään.
Verta ei löytynyt eikä haavoja,
mutta ainakin kaikki voivat ymmärtää.

inviata da Juha Rämö - 5/11/2018 - 12:51



Pagina principale CCG

Segnalate eventuali errori nei testi o nei commenti a antiwarsongs@gmail.com




hosted by inventati.org